Kuva: Centria-ammattikorkeakoulu
Juuri julkaistuun Musiikkialan opettajuus muutoksessa: Musiikkipedagogien ja aineenopettajien näkemyksiä työelämätarpeista ja koulutuksen kehittämisestä -selvitykseen on koottu valtakunnallisesti musiikkipedagogien ja musiikin aineenopettajien näkemyksiä siitä, miten koulutus tällä hetkellä vastaa työelämän osaamistarpeisiin ja miten koulutusta tulisi kehittää.
Selvitystä varten toteutettiin keväällä 2025 anonyymi kysely. Kysely sisälsi väittämiä, joissa vastaajat arvioivat eri osaamisalueiden tärkeyttä ja koulutuksen riittävyyttä. Kyselyssä oli myös avokenttiä kehittämisehdotuksille. Kyselyyn vastasi yhteensä 374 henkilöä: musiikkipedagogeja, musiikin aineenopettajia, opiskelijoita ja kouluttajia.
Tulokset tarjoavat valtakunnallisen yleiskuvan koulutuksen nykytilasta. Taustalla vaikuttaa Suomalaisen musiikkikoulutuksen visio 2030, joka on alan yhdessä luoma tulevaisuuskuva. Sen tavoitteena on tukea toimijakenttää yhteiskunnallisten muutosten, kuten väestörakenteen, eriarvoistumisen ja teknologiseen kehityksen murroksissa.
Tulokset osoittavat vahvan yksimielisyyden siitä, että musiikkialan opettajilta edellytetään laaja-alaista osaamista. Sekä musiikkipedagogien että musiikin aineenopettajien vastauksista nousee esiin selkeä viesti siitä, että lähes kaikkia kyselyssä nimettyjä osaamisalueita, kuten pedagoginen tai ryhmäpedagoginen osaaminen, instrumentti- tai yhteissoitto-osaaminen, digitaalinen tai musiikin hahmotusaineiden osaaminen, pidetään tärkeinä tai erittäin tärkeinä työelämässä.
Palkki havainnollistaa, kuinka tärkeänä vastaaja pitää osaamista työelämän kannalta asteikolla 1–5. Viiva palkin sisällä kuvaa vastausten keskiarvoa koulutuksen koetusta riittävyydestä.
Suurimmat erot työelämän osaamistarpeiden ja koulutuksen riittävyyden välillä liittyivät erityisen tuen ja oppimisen tuen osaamiseen, saavutettavuusosaamiseen sekä ryhmäopetuksen osaamiseen. Sekä musiikkipedagogien että musiikin aineenopettajien vastauksissa sosiaaliset taidot ja vuorovaikutustaidot nousivat kaikkein tärkeimmiksi työelämätaidoksi. Koulutuksen toivottiin vastaavan entistä paremmin työelämän tarpeisiin ja tukevan verkostoitumista. Yhteistyötä eri koulutustaustaisten opettajien välillä oli tehnyt noin 70 prosenttia vastaajista. Yhteisopettajuutta ja oppilaitosrajat ylittävää yhteistyötä toivottiin kuitenkin lisää.
– Tutkijana olen erityisen ilahtunut kyselyyn vastaajien määrästä ja yli 1700 kehittämisehdotuksesta, iloitsee selvityksen kirjoittanut Lea Vartiainen.
– Aihe on selvästi herättänyt kiinnostusta. Vastauksia saatiin laajasti koko Suomen alueelta ja kaikki musiikkipedagogeja ja musiikin aineenopettajia kouluttavat korkeakoulut olivat edustettuina. Vastaajissa oli opiskelijoita, ammattilaisia ja ammattilaisten kouluttajia.
– Kyselyssä oli sekä määrällisesti että laadullisesti analysoitavaa aineistoa, mikä teki tutkimisen erityisen mielenkiintoiseksi ja monipuoliseksi. Selvityksessä pyrin tuomaan vastaajien äänen kuuluviin, Vartiainen jatkaa.
Centria-ammattikorkeakoulun koulutusalapäällikkö Annika Mylläri on toiminut Musiikkikoulutuksen visio 2030:n parissa vuodesta 2019 asti ja seurannut innostuneena, kuinka Tulevaisuuskestävä oppilaitoskulttuuri -hanke vie vision toimenpiteitä käytäntöön.
Annika Myllärin mukaan juuri julkaistu selvitys tuo tutkittua tietoa osaksi musiikkikoulutuksen yhteistä tulevaisuustyötä ja luo näkemystä siitä, miten musiikkikoulutuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta voidaan rakentaa yhdessä ja kestävästi. Hän korostaa, että tutkimustieto kytkeytyy suoraan visiotavoitteisiin ja muistuttaa siitä, että musiikkikoulutus elää oppilaitoskulttuurista, pedagogisista valinnoista ja yhteisestä halusta kehittyä. Tuloksia tullaan hyödyntämään ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa, joissa opetussuunnitelmien jatkuvassa kehittämistyössä pyritään vastaamaan työelämän muuttuviin tarpeisiin.
– Lämmin kiitos kaikille yhteistyökumppaneille, toimijoille ja opiskelijoille, jotka ovat jakaneet osaamistaan ja kokemuksiaan tämän työn mahdollistamiseksi, Mylläri kiittelee.
Selvitys on osa Musiikkialan koulutus kohti 2030-lukua: Tulevaisuuskestävä oppilaitoskulttuuri -hanketta, jota toteutetaan vuosina 2024–2026. Hanketta rahoittaa Jane ja Aatos Erkon säätiö.
Suomen konservatorioliitto koordinoiman hankkeen kolmessa pilotissa seitsemän eri koulutusasteita edustavaa musiikkioppilaitosta ja organisaatiota etsii ratkaisuja musiikkikoulutuksen ajankohtaisiin haasteisiin. Pilotti 3 kohdistuu musiikkikoulutuksen ammattilaisten koulutuksen kehittämiseen ja jakautuu kahteen osaan: tutkimusosioon sekä johtajille ja esihenkilöille suunnattuun täydennyskoulutusosioon. Tutkimusosiosta vastasivat Centria-ammattikorkeakoulu ja Jyväskylän yliopisto.
