Julkisen rahoituksen leikkaukset, väestörakenteen muutokset ja valmisteilla oleva taiteen perusopetuksen lakiuudistus haastavat musiikkikoulutuksen perinteisiä toimintamalleja. Tulevaisuuskestävä oppilaitoskulttuuri -hankkeen seminaarin avannut Turun konservatorion rehtori-toimitusjohtaja ja Musiikkikoulutuksen visio 2030 -työtä koordinoivan Visiosta vaikuttavuuteen -ryhmän puheenjohtaja Juha Järvinen korosti oppilaitosten aktiivisuuden ja yhteistyökyvyn merkitystä, kun etsitään uusia rahoitusmalleja muuttuvassa toimintaympäristössä.
Rahoituspohja monipuolistuu paikallisten kumppanuuksien avulla
Seminaarin keynote-puheenvuorossa Miltton Networksin vaikuttajaviestinnän ja edunvalvonnan johtava neuvonantaja Max Mickelsson tarkasteli kulttuurialan rahoituksen muutoksia. Valtion tuki kulttuurille on laskussa, mutta monissa suurissa kaupungeissa on lisätty panostuksia kulttuuriin, mikä syventää alueellisia eroja. Elinvoimakeskustelussa kulttuurin merkitys jää silti usein talouden ja työllisyyden varjoon, vaikka yhteisöllisyys, osallisuus ja kulttuurinen moninaisuus ovat keskeisiä elinvoimatekijöitä. Näiden tekijöiden merkitystä ja näkyvyyttä musiikkikoulutuskentän tulisi Mickelssonin mukaan vahvistaa.
Mickelsson korosti, että julkisen talouden kiristyessä tulevaisuuden kestävyys rakentuu monipuolisista rahoituslähteistä ja pitkäjänteisestä yhteistyöstä. Hän kannusti oppilaitoksia tarkastelemaan yritysyhteistyötä ja yksityistä varainhankintaa osana tulevaisuuden rahoitusratkaisuja.
Käytännön vinkki yritysyhteistyön rakentamiseen on kartoittaa olemassa olevat verkostot – esimerkiksi alumnit ja paikalliset perheyritykset, joilla on vahva side alueeseen – ja etsiä molempia osapuolia hyödyttäviä yhteistyömuotoja. Näitä voivat olla esimerkiksi vapaaoppilaspaikat, stipendit, nimikkosalit oppilaitoksessa tai tilojen tarjoaminen yritysten käyttöön. Mickelsson rohkaisi myös viemään musiikkikoulutuksen asiantuntemusta paikallisiin verkostoihin, kuten yrittäjien ja kauppakamarin tilaisuuksiin. Samalla hän muistutti, että yritysyhteistyö edellyttää pitkäjänteistä ja systemaattista työtä, joka vaatii resursointia.
Paneelissa korostui vastavuoroisten kumppanuussuhteiden rakentaminen
Paneelikeskustelussa Mikkelin musiikkiopiston rehtori Marja Ikonen, Max Mickelsson, Turun kaupungin kulttuuripalvelupäällikkö Lotta Mujo, Jane ja Aatos Erkon säätiön asiamies Hanna-Mari Peltomäki sekä Oopperan ja baletin sidosryhmäpäällikkö Lauri Pokkinen olivat yksimielisiä siitä, että pelkkä julkinen rahoitus ei enää riitä turvaamaan musiikkikoulutuksen tulevaisuutta. Keskustelu vahvisti Mickelssonin esiin nostamaa ajatusta siitä, että monipuolisemman rahoituspohjan rakentaminen lähtee paikallisista vahvuuksista. Yhteistyön rakentaminen paikallisten yritysten ja yhteisöjen kanssa edellyttää oppilaitoksilta kuitenkin myös uudenlaista osaamista ja riittävästi panostuksia.
Keskustelussa painotettiin suhteiden ja luottamuksen rakentamista – yhteistyön kulmakivinä nähtiin säännöllinen vuorovaikutus päättäjien, viranhaltijoiden ja yritysten kanssa sekä kyky luoda ratkaisuja, jotka tuottavat arvoa myös kumppanille. Myös oman toiminnan vaikuttavuuden näkyväksi tekeminen nousi keskustelussa esiin: kun oppilaitos pystyy osoittamaan konkreettisia hyötyjä, kuten hyvinvoinnin, osallisuuden ja elinvoiman lisääntymistä, se vahvistaa asemaansa yhteistyökumppanina. Myös lahjoittamisen ja varainhankinnan kulttuurin kehittäminen Suomessa nähtiin tärkeänä pitkän aikavälin tavoitteena.
Tulevaisuuskestävä oppilaitoskulttuuri -hankkeen pilotit konkretisoivat rahoituksen ja yhteistyön kehittämistä
Pilotti 1: Kolmen musiikkioppilaitoksen yhdistyminen vahvistaa taloudellista kestävyyttä
Kallion musiikkikoulun, musiikkiopisto Resonaarin ja Keski-Helsingin musiikkiopiston yhdistymisprosessi etenee kohti uutta Unelmien musiikkioppilaitosta. Pilotissa tehty Due Diligence -selvitys on vertaillut eri organisaatiomalleja, ja seuraavaksi työ siirtyy hallitusten päätöksentekoon.
Yhdistymisen odotetaan tuovan merkittäviä synergiaetuja ja vahvistavan yhteisen oppilaitoksen taloudellista kestävyyttä. Tavoitteena ei ole vain kustannusten jakaminen, vaan myös kasvu: suurempi toimija pystyy hakemaan laajempia hankerahoituksia, kehittämään uusia palveluja ja rakentamaan pitkäjänteisiä kumppanuuksia.
Pilotti 2: Mikkelin musiikkiopisto rakentaa vaikuttavuusmallia ja uusia rahoitusavauksia
Mikkelin musiikkiopisto on vastannut väestörakenteen muutoksen tuomiin haasteisiin kehittämällä uusia toimintamuotoja, kuten Tempo-orkesteritoimintaa ja kielimuskareita. Toiminta on lisännyt alueen yhteisöllisyyttä ja vahvistanut yhteistyötä muun muassa koulujen ja päiväkotien kanssa.
Pilotissa kehitetään myös vaikuttavuusmallia, jonka avulla voidaan mitata musiikkikasvatustoiminnan sosiaalisia ja yhteisöllisiä vaikutuksia. Malli auttaa tekemään toiminnan hyödyt näkyviksi ja tukee uusien yhteistyömuotojen rakentamista. Musiikkiopisto on jo käynnistänyt Etelä-Savon Energian kanssa yhteistyön, jonka keskiössä ovat lapset ja nuoret.
Pilotti 3: Yhteistyö tulevaisuuden taitona musiikkialan opettajakoulutuksessa
Centria-ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän yliopiston tutkimus opettajakoulutuksen kehittämistarpeista nosti esiin yhteistyön keskeisen merkityksen opettajan työssä. Yhteisopettajuus, eri koulutusasteiden välinen yhteistyö ja yhteiset projektit tunnistettiin tutkimusaineistossa keskeisiksi tavoiksi kehittää musiikkikoulutuksen toimintakulttuuria.
Tutkimuksessa tarkasteltiin myös Jyväskylän yliopiston uutta LuoMus-koulutusohjelmaa, joka yhdistää luokanopettajan ja musiikinopettajan pätevyydet. Ohjelma toimii esimerkkinä rakenteellisesta yhteistyöstä, jossa laitosten välinen luottamus ja yhteinen tavoite mahdollistavat uusia tulevaisuuteen suuntaavia koulutusratkaisuja.
Katse tulevaisuuteen
Seminaari tarjosi käytännönläheisiä näkemyksiä siitä, miten oppilaitokset voivat vastata rahoituskentän muutoksiin. Yhteistyö, innovatiivisuus ja toiminnan vaikuttavuuden esiin tuominen nousivat keskeisiksi keinoiksi musiikkikasvatuksen kestävyyden ja elinvoiman vahvistamisessa.
Seminaarin järjesti Suomen konservatorioliitto yhteistyössä Turun konservatorion kanssa osana Tulevaisuuskestävä oppilaitoskulttuuri -hanketta. Tilaisuuden tallenne on katsottavissa alla sekä Musiikkikoulutuksen visio 2030 -YouTube-kanavalla.
Teksti: Heli Koskinen
Kuvat: Hanna Möttönen
