Suomessa on käynnissä poikkeuksellisen voimakas muuttoliike, ja väestörakenne on suuressa murroksessa. Tämä vaikuttaa merkittävästi myös musiikkikoulutukseen tuoden oppilaitoksille sekä haasteita että uusia mahdollisuuksia. Tulevaisuuskestävä oppilaitoskulttuuri -hanke etsii ratkaisuja toimintaympäristön muutoksiin koko musiikkikoulutuksen kenttää osallistaen.
Väestönkehitys luo uusia suuntia musiikkioppilaitoksille
Seminaarin pääpuhujana toimi alue- ja väestönkehityksen asiantuntija Timo Aro. Aron mukaan Suomessa tapahtuu seuraavien vuosikymmenten aikana suuria demografisia muutoksia, kuten sisäistä muuttoliikettä ja väestön keskittymistä suuriin kaupunkeihin, mikä kasvattaa alueellista eriytymistä. Samaan aikaan maahanmuutto ja syntyvyyden lasku muokkaavat väestörakennetta. Monikielisyys ja kulttuurinen monimuotoisuus yleistyvät erityisesti kasvukeskuksissa, kun taas monilla maaseutualueilla kärsitään muuttotappiosta.
Nämä muutokset vaikuttavat suoraan musiikkioppilaitosten toimintaympäristöön. Ikääntyvän väestön ja laskevan syntyvyyden myötä musiikkikasvatuksen kysyntä muuttuu, ja alueellisten erojen kasvaessa oppilaitosten on kehitettävä uusia strategioita, jotta kaikilla olisi tasavertainen pääsy musiikkikasvatukseen. Osallisuuden korostuessa tarvitaan myös opetusmalleja, jotka huomioivat entistä monimuotoisemman ja monikielisemmän oppilasjoukon.
Aro korosti, että alueiden välisessä kilpailussa pehmeällä kilpailukyvyllä – kuten vapaa-ajan mahdollisuuksilla, kulttuurilla ja alueellisella identiteetillä – on entistä suurempi merkitys. Musiikkioppilaitokset voivat olla merkittävä tekijä alueiden pitovoiman vahvistamisessa ja hyvinvoinnin lisäämisessä. Esimerkiksi Mikkelissä toteutettavaan hankkeen pilottiin sisältyvä matalan kynnyksen Tempo-orkesteritoiminta tarjoaa maahanmuuttajataustaisille lapsille ja perheille arvokkaan mahdollisuuden integroitua suomalaiseen yhteiskuntaan. Näin ollen haasteet voivat olla myös mahdollisuuksia kehittää oppilaitosten toimintaa ja vahvistaa niiden alueellista merkitystä.
Strategisia avauksia musiikkioppilaitosten kehittämiseen
Seminaarissa esiteltiin Tulevaisuuskestävä oppilaitoskulttuuri -hankkeen tavoitteet ja toimenpiteet. Hanke koostuu kolmesta pilotista, jotka pureutuvat väestörakenteen muutosten tuomiin toimintaympäristön haasteisiin. Piloteissa mukana olevissa oppilaitoksissa kehitetään toimintamalleja, joiden oppeja jaetaan koko musiikkikoulutuskentälle.
Pilotti 1 keskittyy kolmen oppilaitoksen yhteistyön tiivistämiseen pääkaupunkiseudulla, jossa oppilasmäärät kasvavat ja kulttuurinen monimuotoisuus lisääntyy. Mukana ovat Keski-Helsingin musiikkiopisto, musiikkiopisto Resonaari ja Kallion musiikkikoulu. Tavoitteena on oppilaitosten yhdistyminen pilotin päätteeksi.
Pilotti 2 toteutetaan Mikkelin musiikkiopistossa, joka sijaitsee alueella, jossa väestö vähenee. Tavoitteena on vahvistaa oppilaitoksen elinvoimaa kehittämällä strategisia yhteistyöverkostoja ja oppilaitoksen toimintamallia. Näin pyritään turvaamaan oppilasmäärän kasvu, vakauttamaan oppilaitoksen taloutta ja vahvistamaan monipuolista toimintaa tarjoavan musiikkiopiston roolia alueen vetovoimatekijänä.
Pilotti 3 keskittyy opettajakoulutuksen ja jatkuvan oppimisen kehittämiseen. Centria-ammattikorkeakoulu tuottaa selvityksen musiikinopettajien ja musiikkipedagogien opetussuunnitelmista ja niiden kehittämistarpeista. Osana selvitystä kerätään kokemuksia Jyväskylän yliopiston uuden LuoMus-kaksoiskelpoisuuskoulutuksen toteutuksesta. Taideyliopiston Sibelius-Akatemia puolestaan toteuttaa koulutuskokonaisuuden musiikkialan oppilaitosten johtajille ja johtotehtävissä toimiville. Tavoitteena on tukea opettajakoulutuksen kehittämistä vastaamaan tulevaisuuden tarpeisiin sekä vahvistaa oppilaitosten strategista johtamisosaamista.
Pilotit 1 ja 2 ovat strategisia kehittämishankkeita, joissa tukena on kokeneet muutosjohtamisen ja liiketoiminnan fasilitaattorit. Pilotti 1:n fasilitaattorina toimii useiden kulttuurialan organisaatioiden kehittämistä ohjannut Janne Marniemi Beat Nextiltä. Pilotti 2:n fasilitaattorina toimii Petri Home Intoleadilta, joka on aiemmin toiminut fasilitaattorina Musiikkikoulutuksen visio 2030 -hankkeessa.
Suomen konservatorioliitto vastaa hankkeen koordinoinnista ja tiedon jalkauttamisesta musiikkikoulutuksen kentälle. Hankkeen pohjalta tuotetaan vapaasti hyödynnettäviä tukimateriaaleja, kuten selvityksiä, mallinnuksia ja oppaita, jotka julkaistaan Musiikkikoulutuksen visio -verkkosivustolla. Hankkeen ja pilottien etenemistä seurataan säännöllisesti järjestettävissä avoimissa seminaareissa, jotka tarjoavat työkaluja ja vertaistukea koko kentälle.
Yhteistyöllä kohti musiikkikoulutuksen tulevaisuutta
Tulevaisuuskestävä oppilaitoskulttuuri -hankkeen lisäksi tilaisuudessa esittäytyivät myös Jane ja Aatos Erkon säätiön tukemat Taideyliopiston Sibelius-Akatemian ja Soitinakatemiat ry:n kehittämishankkeet. Nämä kolme hanketta saivat säätiöltä yhteensä lähes kolmen miljoonan euron rahoituksen. Säätiön panostus suomalaisen musiikkikoulutuksen kehittämiseen on erityisen arvokasta nykyisessä haastavassa rahoitustilanteessa.
Turun konservatorion rehtori ja Musiikkikoulutuksen visio 2030 -työryhmän puheenjohtaja Juha Järvinen korosti seminaarin avaus- ja päätöspuheenvuoroissaan yhteistyön merkitystä musiikkioppilaitosten tulevaisuuden rakentamisessa. Hän kannusti alan toimijoita kääntämään haasteet mahdollisuuksiksi integroimalla ne osaksi omaa toimintaansa sekä osallistumaan aktiivisesti verkostoihin ja vuoropuheluun. Tulevaisuuskestävä oppilaitoskulttuuri -hanke tukee tätä dialogia, jolla rakennetaan yhteistä tulevaisuutta.
Tilaisuuden tallenne on katsottavissa Musiikkikoulutuksen visio 2030 -YouTube-kanavalla.
