Suomeen suuntautuva maahanmuutto, sisäinen muuttoliike ja alueellinen eriytyminen haastavat oppilaitoksia ja kuntia kaikkialla Suomessa. Yhteiskunnan monimuotoistuminen edellyttää uusia ratkaisuja, jotka tukevat kotoutumista, osallisuutta ja yhdenvertaisuutta arjessa.
Tulevaisuuskestävä oppilaitoskulttuuri -hankkeessa kehitetään uusia palveluja ja toimintamalleja, jotka tukevat osallisuutta sekä vahvistavat oppilaitosten roolia alueillaan. Musiikkikoulutus rakentamassa moninaista yhteiskuntaa -seminaarissa esiteltiin konkreettisia esimerkkejä siitä, miten musiikkikoulutus voi vastata näihin haasteisiin niin paikallisesti kuin valtakunnallisesti.
Moninaisuus voimavarana – kohti osallistavaa musiikkikasvatusta
Seminaarin avasi Turun konservatorion rehtori-toimitusjohtaja ja Musiikkikoulutuksen visio 2030 -työtä koordinoivan Visiosta vaikuttavuuteen -työryhmän puheenjohtaja Juha Järvinen, joka muistutti suomalaisen yhteiskunnan muuttuneesta asemasta globaalien muuttoliikkeiden keskellä. Suomi on historiallisesti ollut maa, josta on lähdetty – nykyään se on maa, johon saavutaan. Tämä muutos edellyttää myös koulutusta ja kulttuuria vastaamaan muuttuvan yhteiskunnan tarpeisiin.
Järvinen painotti, että kotoutuminen ei ole ainoastaan viranomaistoimintaa, vaan yhteisöön kuulumisen kokemusta. Musiikki tarjoaa välineitä tämän osallisuuden rakentamiseen ja luo yhteisöjä, joissa voidaan oppia ja kokea yhteenkuuluvuutta. Musiikkikoulutuksella on merkittävä mahdollisuus kehittää rakenteitaan ja toimintamallejaan tukemaan tätä tehtävää moninaistuvassa yhteiskunnassa.
Seminaarin keynote-puheenvuorossa Siirtolaisinstituutin toimitusjohtaja Saara Pellander tarkasteli muuttoliikkeiden kehityskulkuja sekä musiikkikoulutuksen roolia osallisuuden rakentamisessa. Hän korosti, että integraatio ei ole yksisuuntainen prosessi, vaan edellyttää molemminpuolista vuorovaikutusta ja kulttuurista sopeutumista sekä muuttajilta että vastaanottavalta yhteiskunnalta. Kotoutuminen on koko yhteiskunnan yhteinen tehtävä.
Pellanderin mukaan musiikkikasvatus voi olla luonteva osa tätä muutosta: oppijalähtöistä, yhteisöllistä ja osallisuutta tukevaa toimintaa, jossa jokainen voi tulla nähdyksi ja kuulluksi. Osallistavan oppimisympäristön rakentamisessa opettajilla on keskeinen rooli. Kulttuurienvälinen osaaminen ja ymmärrys osallistumisen esteistä, kuten kielimuurista tai vieraasta järjestelmästä, ovat avainasemassa saavutettavuuden edistämisessä.
Pellanderin puheenvuoro asetti seminaarille laajemman yhteiskunnallisen kehyksen ja johdatteli kohti hankkeen pilotoinneissa esiin nousseita käytännön esimerkkejä osallistavasta musiikkikasvatuksesta.
Konkreettisia ratkaisuja Tulevaisuuskestävä oppilaitoskulttuuri -hankkeen piloteista
Pilotti 1: Yhteinen visio Helsingissä: Musiikin elinkaariyhteisö
Keski-Helsingin musiikkiopisto, Resonaari ja Kallion musiikkikoulu kehittävät pilotissaan yhteistä oppilaitoskokonaisuutta, joka panostaa musiikkikasvatuksen lisäksi kulttuurihyvinvointiin ja saavutettavuuteen. Oppilaitosten yhdistymistä valmistellaan parhaillaan mittavan strategiatyön kautta. Tavoitteena on luoda Musiikin elinkaariyhteisö, joka tarjoaa saavutettavia musiikkikoulutuksen palveluita moninaisille ja kaiken ikäisille oppijoille vauvasta vaariin.
Pilotti 2: Kotoutumista tukevaa musiikkikasvatusta Mikkelissä
Mikkelin musiikkiopisto kehittää yhteistyömalleja, joilla tuetaan kotoutumista ja alueen elinvoimaa. Etelä-Savon hyvinvointialueen arvion mukaan vieraskielisten määrä alueella kaksinkertaistuu vuoteen 2040 mennessä. Uusi kotoutumislaki on lisännyt kuntien vastuuta kotouttamisessa ja samalla korostanut myös vapaan sivistystyön ja kolmannen sektorin roolia.
Syksyllä 2024 käynnistynyt Tempo-orkesteritoiminta sekä kielimuskarit ovat esimerkkejä uudesta matalan kynnyksen toiminnasta. El Sistema -menetelmään perustuva monitaustaisille osallistujille suunnattu Tempo-orkesteritoiminta on maksutonta ja vahvistaa sekä kielen oppimista että yhteisöllisyyttä. Kielimuskarit puolestaan tukevat erityisesti maahanmuuttajaperheiden lasten kielen kehitystä ja vanhempien osallisuutta yhteiskuntaan. Mikkelin musiikkiopisto tekee toimintamallien kehittämisessä tiivistä yhteistyötä kaupungin kotoutumispalveluiden, Monikulttuurikeskus Mimosan ja Otavan opiston kanssa.
Pilotti 3: Opettajankoulutus ja johtajuus muuttuvassa yhteiskunnassa
Centria-ammattikorkeakoulu ja Jyväskylän yliopisto selvittävät tutkimuksessaan, millaista osaamista musiikkialan opettajat tarvitsevat muuttuvassa ja yhä moninaisemmassa yhteiskunnassa. Opettajilla on keskeinen rooli sosiaalisesti osallistavan ja monikulttuurisen musiikkikasvatuksen toteuttajina, kuten Pellander painotti keynote-puheenvuorossaan. Tutkimuspilotin alustavat tulokset korostavat lisäkoulutuksen tarvetta erityisesti erityispedagogiikassa, ryhmäopetuksessa ja monikielisten oppijoiden tukemisessa. Laajempi raportti opettajien kehittämistarpeista valmistuu vuoden 2025 lopulla.
Seminaarissa julkaistiin myös Taideyliopiston Sibelius-Akatemian koordinoima Musiikkikoulutuksen tulevaisuuden johtaminen -koulutus, joka tarjoaa musiikkialan oppilaitosjohdolle työkaluja strategiseen johtamiseen nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa. Lisätiedot ja ilmoittautuminen koulutukseen löytyvät Musiikkikoulutuksen vision verkkosivuilta.
Kohti osallisuutta ja yhteistä kehittämistä
Päätöspuheenvuorossaan Järvinen kannusti musiikkikoulutuksen kenttää ottamaan vahvemman roolin yhteiskunnallisen osallisuuden rakentajana. Saavutettavuuden edistäminen vaatii uusia, osallistavia toimintatapoja sekä halua kohdata moninaisuus voimavarana.
Musiikkikoulutuksen visio 2030 -työ tarjoaa välineitä tämän tavoitteen edistämiseen. Tulevaisuuden musiikkikasvatus ei ole vain taitojen opettamista, vaan ennen kaikkea yhteyksien luomista ihmisten välillä.
Seminaarin järjesti Suomen konservatorioliitto yhteistyössä Mikkelin musiikkiopiston kanssa osana Tulevaisuuskestävä oppilaitoskulttuuri -hanketta. Tilaisuuden tallenne on katsottavissa Musiikkikoulutuksen visio 2030 -YouTube-kanavalla.
