Jousiorkesteri soittaa

Visio 2030, visiotyön lähtökohdat ja lähteet

Musiikkikoulutuksen visio 2030 -kirjan artikkeli 8.12.2020

Suomalaisen musiikkikoulutuksen visio 2030

Suomalainen musiikkikoulutus on maailman parasta. Se vaalii musiikillista moninaisuutta ja yksilöllisiä oppimispolkuja elämän eri vaiheissa. Koulutus turvaa yhtä lailla elinikäisen harrastamisen kuin mahdollisuuden kasvaa huippuammattilaiseksi.

Omien tavoitteiden mukainen musiikkiharrastus ja musiikinopiskelu ovat kaikkien ulottuvilla. Suhde musiikkiin syntyy oppimisen ilosta ja sykähdyttävistä, yhteisöllisistä kokemuksista.

Suomalainen musiikkikoulutus on oppijalähtöisen, tutkimusperustaisen pedagogiikan kansainvälinen edelläkävijä, joka hyödyntää digitaalisuutta monipuolisesti. Laadukas johtaminen turvaa musiikkialan opetus- ja oppimisyhteisöjen hyvinvoinnin, jatkuvan oppimisen ja ajantasaisen osaamisen.

Pitkäjänteinen musiikinopiskelu antaa ainutlaatuista elämänsisältöä ja kehittää tulevaisuustaitoja muuttuvassa maailmassa.

Musiikkikoulutuksen hyvinvointivaikutusten mittava arvo on laajasti tunnustettu ja koulutuksen toteutumista tuetaan tarkoituksenmukaisilla resursseilla.

Musiikkikoulutuksen rakenteet uudistuvat vastaamaan yhteiskunnan muuttuviin tarpeisiin.

Visiotyön lähtökohdat, tavoitteet ja eteneminen

Suomalainen musiikkikoulutus on pitkään ollut kansainvälisesti arvostettu menestystarina. Viime vuosikymmeninä yhteiskunta- ja koulutuspoliittiset rakenteelliset muutokset säästötavoitteineen ovat kuitenkin haastaneet myös musiikkialan koulutuksen. Samalla uudet odotukset koskevat yhä monipuolisempaa koulutustarjontaa sekä tutkimuksen osoittamien musiikin ja sen opiskelun hyvinvointivaikutusten toteutumista nykyistä laajemmin.

Miten varmistamme, että Suomi on musiikin ihmemaa myös jatkossa? Miten voimme vastata koko musiikkikoulutusta koskeviin haasteisiin ja mahdollisuuksiin, palvella yhä monimuotoisempaa harrastajien ja ammattiin opiskelevien joukkoa sekä tarjota musiikista ja sen opiskelusta saatavia hyötyjä ja elämäntaitoja entistä useammalle? Yhteisen näkemyksen muodostamiseksi Sibelius-Akatemian dekaani Kaarlo Hildén teki loppuvuonna 2018 aloitteen musiikkikoulutusjärjestelmän tulevaisuuskuvan rakentamiseksi.

Visiotyö haluttiin toteuttaa laajana, kaikki koulutusasteet ja kentän toimijat kokoavana verkostoyhteistyönä. Tarkoituksena oli vahvistaa yhteistä käsitystä kehittämistarpeista, -tavoitteista ja -toimenpiteistä sekä tukea eri toimijoiden alueellista ja valtakunnallista yhteistyötä.

Aluksi kartoitettiin musiikkikoulutusalan toimijoiden näkemyksiä visiotyön tarpeellisuudesta, tavoitteista ja toteuttamistavoista. Suunnitelman laatimiseksi kutsuttiin suomalaisesta musiikkikoulutuksesta vastaavia tahoja avausseminaariin Helsinkiin 6.4.2019. Visiotyön lähtökohdat ja tavoitteet vahvistuivat seminaarissa, jonka ryhmätyöskentelyn tuloksista muodostui pohja jatkotyöskentelylle.

Tästä käynnistyi kansallisten seminaarien sarja, jonka kuluessa musiikkikoulutuksen toimijoilla on ollut mahdollisuus yhdessä rakentaa tulevaisuuden kuvaa päämääränä kansallinen musiikkikoulutuksen visio vuoteen 2030.

Visiotyössä hyödynnettyjä julkaisuja ja lähdemateriaalia

Alanko, Leena & al. (2018). Jatkuvasta oppimisesta totta – kolme ratkaistavaa haastetta. Google Suomi, SAK, Demos Helsinki.
demoshelsinki.fi/wp-content/uploads/2018/11/jatkuvasta-oppimisesta-totta-taustaselvitys-11_2018.pdf.

Aro, Timo & al. (2020): Mille väestölle? Ikäryhmäkohtaiset ja alueelliset väestöennusteet sekä uusien opiskelijoiden määrien ennuste kaikilla koulutusasteilla Suomessa 2018-2040. Sitra. media.sitra.fi/2020/06/09113032/mille-vaestolle.pdf

Digital Competence Framework for Educators (European Commission). ec.europa.eu/jrc/en/digcompedu

Dufva, Mikko (2020): Megatrendit 2020. media.sitra.fi/2019/12/15143428/megatrendit-2020.pdf

Ehlers, Ulf-Daniel (2019): Future Skills. The future of learning and higher education.
nextskills.files.wordpress.com/2019/05/2019-05-17-report-vs.15.pdf

European Music Council: European Agenda for Music. europeanagendaformusic.eu

ISME (International Society for Music Education) (2020): Six Year Strategic Plan 2020-2026.
isme.org/news/isme-6-year-strategic-plan

Liimatainen, Heikkilä & Ikonen (2020): Suomalaisen musiikkikampuksen itsearviointi. JAMK.
theseus.fi/bitstream/handle/10024/344149/JAMKRAPORTTEJA332020_web.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Luoma-aho, Veera & Sulopuisto, Olli (toim.) (2017): Tulevaisuuden koulutuksen käsikirja. Sitra.
media.sitra.fi/2017/07/06142751/Selvityksia124.pdf

OECD (2020): Skills for 2030. Conceptual learning framework.
oecd.org/education/2030-project/teaching-and-learning/learning/skills/Skills_for_2030_concept_note.pdf

OECD (2020): Continuous Learning in Working Life in Finland. Getting Skills Right. OECD Publishing, Paris.
doi.org/10.1787/2ffcffe6-en

Opetus- ja kulttuuriministeriö: Jatkuva oppiminen. minedu.fi/jatkuva-oppiminen

Opetus- ja kulttuuriministeriö (2019): Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030: uudistuva korkeakoulutus ja digitaalinen palveluympäristö. wiki.eduuni.fi/pages/viewpage.action?pageId=89603190

Raudasoja, I.-M. (2019). Musiikkiopiston opettajan osaamispositiot. HAMK Unlimited Journal 30.1.2019. Haettu [23.09.2020] osoitteesta unlimited.hamk.fi/ammatillinen-osaaminen-ja-opetus/musiikkiopiston-opettajan-osaamispositio

Raudasoja, I.-M. & Raudasoja, A. (2019). Opettajana moninaisessa ja kehittyvässä musiikkimaailmassa. HAMK Unlimited Journal 18.1.2019. Haettu [23.09.2020] osoitteesta unlimited.hamk.fi/ammatillinen-osaaminen-ja-opetus/opettajana-musiikkimaailmassa

Sitra (2020): Elinikäinen oppiminen Suomessa 2019 – kyselyn tulokset.
sitra.fi/julkaisut/elinikainen-oppiminen-suomessa-kysely

Sitra (2019): Jatkuvan oppimisen rakenteita maailmalla. Tiivistelmä kansainvälisestä vertailusta.
media.sitra.fi/2019/05/27150539/jatkuvan-oppimisen-rakenteita-maailmalla.pdf

Taide ja kulttuuri Helsingissä 2030. Työryhmän visio kaupungille ja kaupunkilaisille maaliskuussa 2020.
hel.fi/static/liitteet-2019/KuVa/julkaisut/Taide-ja-kulttuuri%20Helsingissa%202030.pdf

Sorsa, Tiina (toim.) (2020): Kestävän väestönkehityksen Suomi. Väestöliiton väestöpoliittinen raportti. Väestöliitto ry. Helsinki.
vaestoliitto.fi/@Bin/cf5372b7740e4c9967fd4ef23d86c36b/1606144738/application/pdf/11691237/Kest%C3%A4v%C3%A4n%20v%C3%A4est%C3%B6nkehityksen%20Suomi.pdf