Miten musiikkioppilaitos voi turvata toimintansa tilanteessa, jossa oppilasmäärät pienenevät ja julkinen rahoitus kiristyy? Mikkelin musiikkiopisto etsii käytännön ratkaisuja toimintansa kehittämiseen esimerkiksi rakentamalla kumppanuuksia eri toimijoiden, kuten yritysten kanssa. Vaikuttavan yhteistyön kehittämisen edellytyksenä on kyky kertoa, mitä yhteistyöllä saadaan konkreettisesti aikaan eli mikä on se positiivinen muutos, jonka yhteistyö mahdollistaa.
Tulevaisuuskestävä oppilaitoskulttuuri -hankkeen pilotoinnin aikana keskeiseksi kehittämiskohteeksi on noussut musiikkiopistossa syksyllä 2024 käynnistyneelle Tempo-orkesteritoiminnalle rakennettu vaikuttavuusmalli, joka osoittaa käytännön tasolla, mitkä ovat toiminnan vaikutukset niin yksittäiselle oppilaalle kuin esimerkiksi alueen elinvoimalle.
– Kaksi vuotta on kuitenkin osoittautunut aika lyhyeksi ajaksi. Pilotissa on ehditty rakentaa vaikuttavuusmallin perusta, mutta samalla on ymmärretty, että vaikuttavuuden todentaminen ja uusien kumppanuuksien rakentaminen ovat pitkäjänteistä kehittämistyötä, hankekoordinaattori Jenni Peltoniemi kertoo.
Vaikuttavuutta ei mitata vain numeroilla
Tempo-orkesterin vaikuttavuusmallissa on määritelty tavoitellut vaikutukset, laadittu vaikuttavuusketju, valittu keskeiset mittarit ja kokeiltu kevyitä tiedonkeruun menetelmiä. Keskeinen oivallus on ollut, ettei kaikkea tarvitse eikä kannata mitata. Kevyt mutta jatkuva tiedonkeruu toimii käytännössä paremmin kuin raskaat arviointimallit.
Vaikutuksia voidaan tehdä näkyviksi yhdistämällä esimerkiksi kyselyitä, havaintoja, keskusteluja ja olemassa olevaa rekisteritietoa. Erityisen tärkeäksi on noussut ajatus siitä, että numerot kertovat vain osan tarinasta. Määrällinen tieto on hyvä yhdistää kokemuksiin ja tarinoihin.
Vaikuttavuusmalli tukee myös musiikkiopiston omaa oppimista organisaationa. Parhaillaan Mikkelin musiikkiopistossa pohditaan, miten lasten ja nuorten kokemuksia voidaan jatkossa kerätä mahdollisimman kevyesti ja saavutettavasti. On myös hyvä kuulla Tempo-koulujen luokanopettajia, jotka kohtaavat lapsia alakoulussa Tempo-toiminnan ulkopuolellakin.
– Myös erilaiset huoltajille suunnatut kyselyt ovat mahdollisia, mutta tällöin on huomioitava huoltajien erilaiset kielitaustat, jotta mahdollisimman moni pystyy osallistumaan, oppilaitoksen rehtori Marja Ikonen toteaa.
Yritysyhteistyö rakentuu yhteisestä arvosta
Mikkelin musiikkiopiston kokemuksen mukaan yritykset eivät etsi vain näkyvyyttä logolleen, vaan yhä useammin mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnallisesti merkitykselliseen toimintaan. Yritysten henkilökunta haluaa ymmärtää, mitä yrityksen harjoittama yhteistyö pitää sisällään.
Musiikkiopisto joutuu pohtimaan myös omia rajojaan. Yritysyhteistyön tulee tukea oppilaitoksen perustehtävää ilman, että se vaikuttaa opetuksen sisältöihin tai taiteelliseen autonomiaan. On oltava selvää, millaista kumppanuutta yritysyhteistyöllä tavoitellaan.
– Yritysten tarjoamat kumppanuudet ovat usein lyhytkestoisia, vuodeksi kerrallaan solmittavia sopimuksia, jotta mahdollisimman moni toimija hyötyy tuesta. Tämä on ymmärrettävää, mutta samalla se haastaa toiminnan pitkäjänteistä kehittämistä ja vaikuttavuuden osoittamista, Peltoniemi huomauttaa.
Julkinen rahoitus on ollut melko ennustettavaa, mutta liian niukkaa ja rahoituspohjan monipuolistamiselle on tarvetta. Vaikuttavuuden osoittaminen ei ratkaise kaikkia haasteita, mutta se vahvistaa oppilaitoksen mahdollisuuksia perustella toimintansa merkitys niin rahoittajille, kunnille kuin yrityksillekin. Samalla se tukee alueen veto- ja pitovoimaa: kulttuuripalvelut ovat osa elinvoimaista ja hyvinvoivaa kuntaa.
Yritysyhteistyölle ei ole yhtä valmista mallia
Keskeinen oppi on ollut, että yritysyhteistyön käynnistämiseen ja kehittämiseen vaaditaan sitkeyttä ja rohkeutta sekä kykyä ymmärtää myös yritysten tarpeita. Kumppanuuksia ei rakenneta valmiilla myyntipuheella, vaan yhteisen keskustelun kautta. Eivätkä kaikki suunnitelmat toteudu siitäkään huolimatta, vaikka molemminpuolista tahtoa ja kiinnostusta löytyisi. Joskus esimerkiksi ajoitus ei ole oikea.
Mikkelin musiikkiopisto suosittelee aloittamaan vaikuttavuuden arvioinnin yhdestä toiminnasta tai pilotista sekä rajaamaan muutaman keskeisen mittarin ja seuraamaan niitä säännöllisesti. Jenni Peltoniemen mukaan olennaista on tehdä tiedonkeruusta osa arkea, ei erillistä projektia.
Yritysyhteistyössä liikkeelle kannattaa lähteä tietysti yritysten kartoittamisesta ja potentiaalisiin yrityksiin tutustumisesta.
– Meidän kokemuksemme mukaan yritysyhteistyössä avainsana on pitkäjänteisyys, sillä luottamus syntyy ajan kanssa. On myös tärkeää hyväksyä se, että kaikki kokeilut eivät tule onnistumaan, mutta on hyvä myös muistaa, että epäonnistumiset tuottavat arvokasta tietoa, Ikonen täydentää.
Kun vaikutukset voidaan osoittaa uskottavasti, on helpompi perustella rahoitusta, rakentaa uusia yhteistyömalleja ja vahvistaa koko alueen tulevaisuuskestävyyttä. Vaikuttavuuden näkyväksi tekeminen auttaa myös oppilaitosta ymmärtämään paremmin omaa tehtäväänsä, kehittämään toimintaansa ja rakentamaan uusia kumppanuuksia.
Kehitystyö jatkuu jatkorahoituksen turvin
Syyskuun puolivälissä alkavalla Tulevaisuuskestävä oppilaitoskulttuuri -hankkeen jatkokaudella laajennetaan ja hyödynnetään jo luotua mittaristoa ja vaikuttavuusmallia taiteen perusopetuksen yhteiskunnallisen, kasvatuksellisen ja taloudellisen vaikuttavuuden arvioimiseksi.
– Hankkeessa tuotetaan mittariston avulla tietopohjaa tulevan valtionrahoitusjärjestelmän seurantaan ja luodaan vaikuttavuuden raportoinnin käytännöt, jotka tukevat päätöksentekoa sekä toiminnan jatkuvuutta. Lisäksi kehitetään yritys- ja sidosryhmäyhteistyöhön perustuvia rahoitusmalleja, jotka tukevat pitkäjänteistä toimintaa, tehostetaan oppilaitoksen markkinointia sekä viestintää ja rakennetaan raportoinnin työkaluja, Peltoniemi listaa tulevien vuosien työtehtäviään.
Jatkohankkeen aikana tullaan julkaisemaan myös vaikuttavuusmallin verkko-opas muidenkin musiikkioppilaitosten hyödynnettäväksi.
– Mutta hoidetaan nyt tämä ensimmäinen hankekausi loppuun! Peltoniemi naurahtaa iloisesti.
Musiikkialan koulutus kohti 2030-lukua: Tulevaisuuskestävä oppilaitoskulttuuri -hanke jatkuu syksyllä 2026 Jane ja Aatos Erkon säätiön rahoituksella. Jatkohankkeen tavoitteena on vahvistaa musiikkikoulutuksen yhteistyötä, uudistaa toimintamalleja sekä tukea alan pitkäjänteistä kehittämistä koko Suomessa.
Teksti: Ninni Pehkonen
