Mikkelin musiikkiopisto on kehittänyt Tulevaisuuskestävä oppilaitoskulttuuri -hankkeen Pilotti 2:ssa uusia strategisia yhteistyömalleja, joilla vahvistetaan oppilaitoksen elinvoimaa väestömuutoksen haastamalla alueella. Viidellä paikkakunnalla taiteen perusopetuksen laajaa oppimäärää tarjoava oppilaitos on rakentanut aiempaa tiiviimpiä yhteistyöverkostoja niin päiväkotien, koulujen, toisen asteen oppilaitosten kuin muiden taide- ja musiikkioppilaitosten kanssa. Samalla on kehitetty uusia toimintamalleja myös oppilaitoksen omien toimipisteiden välille.
Tavoitteena on turvata oppilasmäärän kehitys, säilyttää monipuolinen soitinvalikoima sekä vahvistaa taloudellista kestävyyttä, jotta laadukas ja saavutettava musiikinopetus voi jatkua Etelä-Savossa myös tulevaisuudessa.
– Hankkeen aikana on todettu, että yhteistyö on välttämätön osa tulevaisuuden oppilaitoskulttuuria. Yhdessä tekemällä pystymme tarjoamaan lapsille, nuorille sekä aikuisillekin enemmän mahdollisuuksia harrastaa musiikkia omalla alueellaan, kuvaa oppilaitoksen rehtori Marja Ikonen.
– Olemme myös huomanneet, että musiikkiopisto nähdään alueella yhä vahvemmin hyvinvoinnin, yhteisöllisyyden ja elinvoiman rakentajana, pilotin hankekoordinaattori Jenni Peltoniemi lisää.
Tiimiopetus osana nykyaikaista musiikkikasvatusta
Yhteisopettajuus on peruskouluissa jo vakiintunut toimintatapa, ja musiikkioppilaitoksissa sitä on ryhdytty käyttämään erityisesti ryhmäopetuksessa. Yksi pilotin keskeisistä kehittämiskohteista onkin ollut pari- ja tiimiopetuksen vahvistaminen.
Mikkelin musiikkiopistossa on huomattu, että pari- ja tiimiopetus voi tarjota ratkaisuja sekä pedagogisiin että alueellisiin haasteisiin. Mallissa opetuksen suunnittelu, toteutus ja arviointi tehdään yhteistyössä kahden tai useamman opettajan tai asiantuntijan kesken. Malli voi tarkoittaa opettajien yhteisopetusta, mutta myös laajempaa moniammatillista tai monitaiteista yhteistyötä.
Pari- ja tiimiopetus rakentuu aina ryhmän, oppilaiden ja opetuksen tavoitteiden mukaan. Tarve voi liittyä esimerkiksi erityisryhmien opetukseen, alkeisopetukseen, suuriin ryhmäkokoihin tai tilanteisiin, joissa oppilaiden taitotasot vaihtelevat merkittävästi. Myös eri soitinten ja taiteenalojen yhdistäminen samaan kokonaisuuteen luo uusia mahdollisuuksia yhteisopettamiselle.
– Yhdessä opettaminen lisää sekä oppilaiden että opettajien yhteisöllisyyden kokemusta. Samalla osaaminen jakautuu laajemmin eikä jää yhden henkilön varaan, hankekoordinaattori Jenni Peltoniemi kertoo.

Musiikin opetuksessa ryhmäopetuksen vahvuus on erityisesti yhteisöllisyys ja vertaisoppiminen. Yhdessä tekeminen madaltaa osallistumisen kynnystä ja voi innostaa uusia harrastajia musiikin pariin myös tilanteissa, joissa henkilökohtaisia soittopaikkoja ei ole riittävästi tarjolla. Ryhmäopetuksessa on hyvä mikäli opettajia on enemmän kuin yksi, etenkin alkeisryhmien kanssa.
Pari- ja tiimiopetus toimii myös henkilöstön osaamisen kehittämisen välineenä. Kollegan työskentelyn seuraaminen ja yhteinen suunnittelu vahvistavat pedagogista osaamista luonnollisella tavalla.
Tiimiopetus edellyttää kunnossa olevia rakenteita
Toimivan tiimin rakentaminen edellyttää suunnittelua, selkeitä vastuita ja jatkuvaa vuorovaikutusta. Tulevaisuuskestävä oppilaitoskulttuuri -hankkeen aikana Mikkelissä on huomattu, että yhteisen toimintakulttuurin rakentaminen ja sen ylläpitäminen on erityisen tärkeää.
Tiimien kokoonpano voi vaihdella opetuksen tavoitteiden mukaan. Joissakin tilanteissa tehokkain ratkaisu on kahden saman alan opettajan yhteistyö, toisinaan tarvitaan eri instrumenttien, taiteenalojen tai organisaatioiden osaamista yhdistävä moniammatillinen tiimi.
Koska tiimityö vaatii paljon yhteistä suunnittelua ja sitoutumista, myös resurssien merkitys korostuu.
– Tiimiopetus ei synny itsestään. Se tarvitsee aikaa, yhteistä suunnittelua ja organisaation tukea. Kun rakenteet ovat kunnossa, yhteistyö alkaa kuitenkin tuottaa valtavasti uusia mahdollisuuksia, rehtori Marja Ikonen toteaa.
Mikkelin musiikkiopistossa on korostunut myös palautekulttuurin merkitys. Välipalaverit ja jatkuva keskustelu auttavat arvioimaan toiminnan suuntaa ja kehittämään opetusta yhdessä.
Kouluyhteistyö lisää musiikkikasvatuksen saavutettavuutta
Mikkelin musiikkiopiston peruskouluyhteistyön tavoitteena on ollut lisätä yhteistyön määrää ja laatua aiempien kumppanien kanssa sekä laajentaa toimintaa uusiin kouluihin ja kuntiin. Hankkeen aikana on kartoitettu erityisesti niiden koulujen yhteistyömahdollisuuksia, joissa musiikkiopiston toimintaa tai harrastajia on ollut aiemmin vain vähän.
Käytännössä yhteistyötä on toteutettu kielimuskarin, soitinvalmennuksen, kummiluokkatoiminnan, Tempo-orkesteritoiminnan sekä yhteisten konserttien ja tapahtumien kautta. Toimintaa on laajennettu uusiin kouluihin ja samalla suunniteltu uusia toimintamuotoja, kuten musiikkikylpyluokkatoimintaa Mikkelin Päämajakoulun 1.–2. -luokkalaisille.

Hankkeen aikana peruskouluyhteistyö on tiivistynyt merkittävästi Mikkelissä uuden musiikkikasvatuksen kehittämistyön myötä. Työhön ovat osallistuneet perusopetus, lukio, kansalaisopisto sekä Mikkelin musiikkiopisto.
– Koulujen kanssa tehtävä yhteistyö on yksi tärkeimmistä tavoista vahvistaa musiikkikasvatuksen saavutettavuutta. Kun harrastus tulee lähelle lapsen omaa arkea, mukaan lähteminen on helpompaa, Peltoniemi kertoo.
– Yhteistyön vaikutukset näkyvät erityisesti yhteisöllisyyden vahvistumisena sekä uusien harrastajien tavoittamisena. Samalla pedagogista osaamista jaetaan aiempaa enemmän koulujen ja musiikkiopiston opettajien välillä.
Yhteistyötä toisella asteella ja alueen kulttuuriverkostoissa
Yhteistyössä toisen asteen kanssa tavoitteena on ollut vahvistaa nuorten hyvinvointia, opiskelumotivaatiota ja alueelle sitoutumista. Yhteistyötä on kehitetty erityisesti Musiikkiakatemia-toiminnan kautta yhdessä lukioiden, Esedun ja Suomen Nuoriso-opiston kanssa. Lisäksi hankkeen aikana on käynnistynyt uutta yhteistyötä myös XAMKin kanssa, kun opiskelijoita saatiin mukaan syksyn 2025 Ruskatrööttä-tapahtuman suunnitteluun ja toteutukseen.
Hankkeessa on vahvistettu myös taiteen perusopetuksen oppilaitosten välistä yhteistyötä. StarArt-produktio toteutettiin yhteistyössä Etelä-Savon Tanssiopisto ja Sirkuskoulu ESTO:n sekä Taito-käsityökoulun kanssa. Nuorten tapahtuma KEIDAS järjestettiin yhdessä kaikkien Mikkelin taiteen perusopetusta järjestävien oppilaitosten kanssa, ja samojen oppilaitosten kanssa on ryhdytty rakentamaan niin sanottua “Mikkelin mallia” vastaamaan taiteen perusopetuslain uudistuksen myötä muuttuvaan TPO-oppimäärään, joka on jatkossa näillä näkymin kaikille opetuksen järjestäjille sama.
– Yhteistyön vaikutukset näkyvät taiteen perusopetuksen näkyvyyden lisääntymisenä, alueellisen kulttuuritoiminnan vahvistumisena sekä uusina mahdollisuuksina rakentaa joustavia opintopolkuja eri toimijoiden välillä, Marja Ikonen tiivistää.
Teksti: Ninni Pehkonen

