Yksittäisen musiikkioppilaitoksen mahdollisuudet vastata yksin kaikkiin käynnissä oleviin muutoksiin ovat rajalliset. Oppilaitosten yhdistymisprosessi on yksi keino rakentaa uudenlainen alusta tulevaisuuden musiikkikasvatukselle.
Cupore* toteutti vuonna 2022 Keski-Helsingin musiikkiopiston, Musiikkiopisto Resonaarin ja Kallion musiikkikoulun henkilöstölle kyselyn, jonka tavoite oli selvittää näkemyksiä oppilaitosten jo olemassa olevan yhteistyön toimivuudesta sekä yhteistyön mahdollisesta tiivistämisestä. Henkilöstö mainitsi toimiviksi yhteistyömuodoiksi muun muassa koulutukset, tapahtumat ja Opekaveri-toiminnan.
Jo tuolloin opettajat näkivät mahdollisuuksia, joita entistä tiiviimpi yhteistyö voisi tuoda tullessaan. Tällaisina mainittiin muun muassa oman pedagogisen osaamisen jakaminen muiden oppilaitosten kollegoiden kanssa, tietämys erityistä tukea kaipaavien oppilaiden opettamisesta, yhteisopettajuuden/pariopettajuuden laajentaminen sekä laajempi vertaistuki muilta opettajilta.
Henkilökunnasta arveltiin, että eteen voi tulla myös haasteita, mikäli oppilaitokset päätyvät tiivistämään yhteistyötään. Cuporen selvityksessä kerrotaan, että “huolta herätti toisaalta opettamisen lisäksi tulevan työn lisääntyminen, toisaalta omien opetustuntien mahdollinen vähentyminen uusien yhteistyökuvioiden myötä”. Selvityksestä käy ilmi, että opettajat pohtivat sääntöjä, rahoitusten jakautumista, byrokratiaa, vastuunjakoa ja toimijoiden voimasuhteita.
Nyt, vuonna 2026, Keski-Helsingin musiikkiopistolla, Resonaarilla ja Kallion musiikkikoululla on käynnissä yhdistymisprosessi osana Tulevaisuuskestävä oppilaitoskulttuuri -hanketta (pilotti 1). Prosessissa on tarkasteltu strategista ja kulttuurista muutosta, uuden kasvun mahdollisuuksia sekä uuden työyhteisökulttuurin rakentamista. Samalla on arvioitu erilaisia organisaatiomalleja ja tehty toiminnallista yhteistyötä. Muutoksen suunnan ja viestinnän perustana on hyödynnetty yhteistä muutostarinaa.
Uusi organisaatiomalli mahdollistaa osaamisen ja resurssien jakamisen sekä uudenlaisten toimintojen kehittämisen. Tavoitteena on rakentaa ”Unelmien musiikkioppilaitos”, jolla on aiempaa laajempi vaikuttavuus, monipuolisemmat palvelut ja vahvempi kyky vastata muuttuvan yhteiskunnan tarpeisiin. Uudella musiikkioppilaitoksella halutaan tavoittaa uusia kohderyhmiä, kehittää palveluita ja vahvistaa taiteen saavutettavuutta.
Hankkeen aikana oppilaitokset ovat kartoittaneet toimintaansa, tulevaisuuden kasvumahdollisuuksia ja erilaisia yhdentymismalleja sekä tarkastelleet kohderyhmiä, henkilöstön osaamista ja uusia sisältöalueita. Erilaisten tulevaisuuskuvien avulla on pyritty hahmottamaan toimintaympäristön muutoksia ja niitä valintoja, joita on tehtävä jo nyt.
Yksi esimerkki uudesta toimintamuodosta ovat Musapartiot. Kallion musiikkikoulun, Keski-Helsingin musiikkiopiston ja Resonaarin yhteistyössä toteuttamat olohuonekonsertit kotona asuville yksinäisille ikäihmisille laajentavat musiikkioppilaitoksen roolia perinteisestä opetuksesta kohti kulttuurihyvinvointia ja yhteiskunnallista osallisuutta.
Toiminnallinen yhteistyö uuden (työyhteisö)kulttuurin rakentajana
Uuden organisaation rakentaminen tapahtuu ihmisten välisessä yhteistyössä. Siksi toiminnallisen yhteistyön rakentaminen käytännön tasolla on ollut keskeinen osa prosessia.
Kallion musiikkikoulun rehtori Ella Rosenlund kertoo, että esimerkiksi Opekaveri-toiminta on muodostunut keskeiseksi työkaluksi uuden työyhteisökulttuurin rakentamisessa.
– Opekaveri-tapaamisissa on jaettu tarvelähtöisesti vertaisoppimisen kautta niin pedagogisia käytänteitä, rohkaisua kuin käytännön työhön liittyviä kokemuksia.
Opettajia on tuotu yhteen yhteisissä koulutuksissa, pedagogisissa projekteissa, suunnittelupäivissä ja työyhteisötapaamisissa. Yhtenä tavoitteena on ollut luottamuksen rakentaminen eri oppilaitoksista tulevien työntekijöiden välille.
Työyhteisökoulutuksissa aiheita ovat olleet esimerkiksi yhteiskunnan väestö- ja ikärakenteen muutokset, polarisoituminen ja eriarvoistuminen, tai suoraan oppilaan kohtaamiseen ja pedagogiikkaan liittyvät teemat, kuten esimerkiksi erilaiset oppijat.
Tulevaisuuskestävä oppilaitoskulttuuri -hankkeen aikana on myös haluttu käytännössä selvittää, mihin kaikkeen Opekaveri-toiminta voisi tulevaisuudessa laajentua.
Rosenlundin mukaan on tärkeää, että hiljainen tieto liikkuu yli oppilaitosrajojen.
– Opekaveri-toiminta on auttanut siihen, ettei yhdistymisprosessia nähdä kilpailuna. Tässä rakennetaan kokemusta yhteisestä asiantuntijuudesta.
– Mukana olevilla oppilaitoksilla on erilaisia pedagogisia painotuksia, oppilasrakenteita ja toimintatapoja. Yhteistyö on rakentanut ymmärrystä organisaatioiden välille, komppaa Kallion Musiikkikoulun apulaisrehtori Anu Kaukola.
Matalan kynnyksen osallistumismahdollisuuksille ja jatkuvalle vuorovaikutukselle on koettu olevan tarvetta.
– Esimerkiksi Opekaveri-uutiskirje otettiin käyttöön vahvistamaan yhteistä tiedonkulkua ja yhteisöllisyyttä. Opekaveri-toimintaan osallistuvien opettajien määrä on kasvanut ja sen kautta on onnistuttu tavoittamaan myös heitä, jotka eivät ole aiemmin olleet mukana yhteisessä kehittämistyössä, Kaukola jatkaa.
Muutostarina vastaa olennaisiin kysymyksiin ja toimii pohjana viestinnälle
Keskeiseksi välineeksi kolmen oppilaitoksen yhdistymisprosessissa on noussut yhteinen muutostarina. Muutostarina on tapa jäsentää koko prosessin tarkoitusta ja tavoitteita.
– Muutostarinan avulla voidaan vastata olennaisiin kysymyksiin kuten, miksi muutosta tarvitaan, mitä sillä tavoitellaan, mitä hyötyä siitä syntyy ja millaista tulevaisuutta ollaan rakentamassa, kertoo Ella Rosenlund.
– Organisaatiomuutos voi herättää epävarmuutta. Muutostarinan avulla tulevaisuutta voi olla helpompi kuvitella ja nähdä miten yksilö itse sinne positioituu.
Hyvä muutostarina toimii myös muutosviestinnän perustana. Se auttaa rakentamaan yhtenäistä viestiä henkilöstölle, hallituksille, rahoittajille ja yhteistyökumppaneille.
– Prosessin aikana on tunnistettu tarve sanoittaa oppilaitosten vahvuudet, erityisosaaminen ja yhteiset tavoitteet. Keskustelu työyhteisöjen ja hallitusten kanssa on ollut olennainen osa yhteisen muutostarinan muodostumista, Anu Kaukola kuvailee.
Keski-Helsingin musiikkiopiston rehtori Petri Aarnio tiivistää hankkeen keskeisen ajatuksen toteamalla, että rakenteita tulisi muokata ihmisiä varten, ei toisinpäin. Uusien organisaatiomallien kehittämiseen tulee käyttää aikaa ja vaivaa siksi, että ne mahdollistaisivat paremman, saavutettavamman ja yhteisöllisemmän musiikkikasvatuksen.
Teksti: Ninni Pehkonen
*Kanerva, Anna; Oksanen-Särelä, Katja; Julin, Elina & Mäenpää, Marjo KOHTI UNELMIEN MUSIIKKIOPPILAITOSTA 8.12.2022. Cuporen työpapereita 21. Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore.
(PDF: https://www.cupore.fi/wp-content/uploads/2024/01/cuporen_tyopapereita_21_kohti_unelmien_oppilaitosta.pdf )
