Mikkelin musiikkiopiston oppilasmäärä oli pitkään reilu 800, mutta taustalla tapahtuu muutoksia: aikuisopiskelijoiden määrä on kasvanut ja varhaisiän ryhmäopetus on vahvistunut. Samalla pohditaan, miten turvata elinvoimainen musiikkikasvatus alueella, jossa perinteinen oppilaspohja kapenee.
Mikkelin musiikkiopisto on lähtenyt aktiivisesti rakentamaan ja kokeilemaan uusia ratkaisuja. Keskeisessä roolissa ovat nyt Tempo-orkesterit ja Kielimuskari-toimintamalli, joita on pilotoitu Tulevaisuuskestävä oppilaitoskulttuuri -hankkeessa. Toimintamalleja ei ole ajateltu vain uusina opetusmuotoina, vaan osana laajempaa vastausta alueen väestö- ja kotouttamishaasteisiin. Näiden uusien avausten myötä oppilasmäärää on kasvatettu lähes 100 oppilaalla viimeisen kahden vuoden aikana, oppilaita oli kuluneen kauden alkaessa 900.
Tempo-orkesteri on matalan kynnyksen väylä musiikkiin ja yhteisöön
Syksyllä 2024 käynnistynyt Tempo-orkesteritoiminta on konkreettinen esimerkki uudesta ajattelusta. Toiminnan ytimessä on ajatus matalan kynnyksen ensiorkesterista. Osallistuminen on maksutonta, eikä aiempaa kokemusta tarvita. Ensimmäiset orkesterit ovat jousisoitin- ja puupuhallinpainotteisia, ja näiden rinnalle perustettiin syksyllä 2025 myös kolmas, puhallinorkesterina toimiva Tempo-kokoonpano.
Tempo-orkesterien merkitys ulottuu musiikkia laajemmalle. Ne on suunniteltu erityisesti yhdistämään erilaisista taustoista tai kulttuureista tulevat soittajat samaan orkesteriin.
“Musiikki on yhteinen kieli. Tempo-orkestereissa harrastajat löytävät paikan, jossa voi kuulua joukkoon ilman, että kielitaito tai tausta muodostuu esteeksi”, rehtori Marja Ikonen Mikkelin musiikkiopistosta kertoo.
Tällä hetkellä Tempo-orkestereissa on mukana noin 50 oppilasta, ja kokemukset ovat rohkaisevia. Toiminta on osoittanut, että saavutettavat ja joustavat mallit voivat tuoda musiikkiopetuksen piiriin uusia kohderyhmiä, ja samalla tukea kotoutumista, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Syksyllä 2026 käynnistyy isommille oppilaille jatkotason Orkesteri Continuo musiikkiopiston avoimelle osastolle. Tässä orkesterissa voi jatkaa Tempossa alkanutta orkesteripolkua millä soittimella tahansa.
Kielimuskarit opettavat kieltä ja osallisuutta musiikin kautta
Toinen keskeinen avaus on Kielimuskari, joka syntyi tarpeesta tehdä musiikkileikkikoulusta aidosti saavutettava kaikille lapsille. Toimintaa toteutetaan yhteistyössä esiopetuksen kanssa, ja se on suunnattu erityisesti S2-lapsille (suomi toisena kielenä) sekä muille lapsille, joilla on kielellisiä haasteita. Toiminnassa tuetaan musiikin avulla suomen kielen oppimista ja vahvistetaan arjessa toimimisen taitoja.
“Toiminnan perustana ovat yksinkertaiset, muunneltavat metodilaulut, joiden avulla vahvistetaan sanavarastoa ja peruskäsitteitä. Lapset pääsevät myös itse muokkaamaan ja keksimään lauluja, mikä lisää innostusta ja sitoutumista”, hankekoordinaattori Jenni Peltoniemi kuvailee.
Pedagogiikka on moniaistista ja osallistavaa. Käytössä ovat kuvatuki, konkreettiset esineet ja kehollinen ilmaisu. Laulut kuvitetaan yhdessä, ja samalla harjoitellaan myös kirjoittamisen alkeita.
“Kielimuskari tuo esiin lasten erilaiset vahvuudet. Kaikki pääsevät osallistumaan omalla tavallaan”, Peltoniemi tiivistää.
Toimintaa on kehitetty yhdessä S2-opettajien kanssa, ja se pohjautuu esiopetussuunnitelmaan. Pilotointi toteutetaan Tempo-orkesterin tavoin Tulevaisuuskestävä oppilaitoskulttuuri -hankkeessa kaudella 2025–2026.
Ratkaisuja alueen tulevaisuuteen
Sekä Tempo-orkesterit että Kielimuskarit vastaavat kahteen keskeiseen kysymykseen, miten turvata elinvoimainen kulttuuri- ja harrastustoiminta alueella, jossa syntyvyys laskee, ja kuinka tukea maahanmuuton myötä alueelle tulleita uusia asukkaita. Mikkelin musiikkiopiston rehtori Marja Ikonen näkee nämä toimintamallit osana ratkaisua: “Kun lasten määrä vähenee, meidän on löydettävä uusia tapoja tavoittaa heidät ja samalla huomioitava ne perheet, jotka muuttavat alueelle muualta. Tässä työssä Tempo-orkesterit ja Kielimuskarit ovat olleet avainasemassa.”
Toiminta onkin saanut positiivista palautetta niin oppilailta, perheiltä kuin yhteistyökumppaneilta. Musiikkiopisto on myös vahvistanut rooliaan ja saanut paljon kiitosta verkostojen kokoajana. Mukana verkostossa on niin päiväkoteja, kaupungin toimijoita, maahanmuuttopalvelut kuin yksityisen sektorin kumppaneita. Uudet toimintamallit ovat vahvistaneet musiikkiopiston asemaa osana alueen palveluverkkoa, ei ainoastaan kulttuuritoimijana, vaan myös sosiaalisen kestävyyden rakentajana.
Yhteistyötä on tehty sekä kaupungin kotoutumiskoordinaattorin, että monikulttuurisuuskeskuksen kanssa. Musiikkiopisto on tarjonnut tiloja perheiden kohtaamisille ja rakentanut arjen tasolla yhteyksiä, jotka tukevat kotoutumista.
Tulevaisuuskestävä oppilaitoskulttuuri -hankkeen rinnalla yritysyhteistyö on ollut uusien toimintamallien tärkeä mahdollistaja ja sen kehittämisessä nähdään vielä potentiaalia. Samoin entistä suunnitelmallisempi musiikkikasvatusyhteistyö eri koulujen ja oppilaitosten kanssa on aluillaan ja sen puitteissa käynnistyy Mikkelissä musiikkikylpytoiminta 1.–2. luokkalaisille syksyllä 2026.
“Kulttuuri ja harrastukset ovat keskeinen osa sitä, miksi ihmiset jäävät paikkakunnalle. Jos onnistumme tässä, vaikutus näkyy koko alueen tulevaisuudessa”, Ikonen kiteyttää.
