Tulevaisuuskestävä oppilaitoskulttuuri -hanke käynnistettiin aloitusseminaarissa 9.10. Espoossa. Seminaari houkutteli laajan yleisön paikalle ja verkkoon, ja tapahtuman tallenne on tähän mennessä tavoittanut lähes 500 katsojaa eri puolilta Suomea. Seminaarin pääteemana oli Suomen väestönkehitys ja sen vaikutukset musiikkikoulutukseen, joita ratkotaan erityisesti piloteissa 1 ja 2.
Hankkeen parissa työskentelee noin 15 hengen hanketiimi, johon kuuluu Suomen konservatorioliiton sekä pilottioppilaitosten edustajia. Lisäksi suuri joukko pilottioppilaitosten opettajia osallistuu hankkeen toimenpiteiden toteuttamiseen omissa oppilaitoksissaan. Olemme hanketiimissä terävöittäneet syksyn aikana sekä päähankkeen että pilottien toteutussuunnitelmia, jotta laajat työkokonaisuudet saadaan onnistuneesti päätökseen kahden tiiviin hankevuoden aikana. Tavoitteenamme on kehittää rohkeita ratkaisuja, jotka uudistavat musiikkioppilaitosten toimintaa ja vastaavat tulevaisuuden toimintaympäristön haasteisiin.
Pilottien 1 ja 2 strategiaprosessit uudistavat musiikkioppilaitosten toimintakulttuuria
Syksyn aikana piloteissa 1 ja 2 on käynnistetty strategiaprosessit fasilitaattoreiden Janne Marniemen (pilotti 1) ja Petri Homen (pilotti 2) johdolla. Tavoitteena on kehittää uusia toimintamalleja ja strategisia ratkaisuja, jotka vahvistavat musiikkioppilaitosten elinvoimaisuutta ja kykyä vastata tulevaisuuden tarpeisiin. Strategiaprosesseissa tarkastellaan kahta erilaista toimintaympäristöä:
- Pilotti 1 keskittyy Keski-Helsingin musiikkiopiston, Kallion musiikkikoulun ja Resonaarin rakenteellisen yhteistyön syventämiseen ja mahdolliseen yhdistymiseen.
- Pilotti 2 keskittyy Mikkelin musiikkiopiston elinvoimaisuuden vahvistamiseen strategisten yhteistyökumppanuuksien avulla.
Vaikka pilottioppilaitokset kohtaavat väestökehityksessä erilaisia haasteita – kasvavalla ja moninaistuvalla pääkaupunkiseudulla kilpailu lasten ja nuorten vapaa-ajasta on kovaa, kun taas Mikkelissä lasten ja nuorten ikäluokat ja näin ollen myös musiikkiopiston oppilasmäärät vähenevät – molemmissa prosesseissa keskeisenä kysymyksenä on oppilaiden tavoittaminen ja oppilaitosten toimintakulttuurin uudistaminen muuttuvassa ympäristössä. Strategiatyössä pohditaan, kuinka taiteen perusopetuksen perinteistä tehtävää voidaan laajentaa, jotta oppilaitokset tavoittaisivat monipuolisemmin erilaisia oppijoita ja väestöryhmiä. Molemmissa piloteissa halutaan edistää musiikkikoulutuksen saavutettavuutta ja vastata yhteisön tarpeisiin laajemmin.
Kehitystyö ulottuu oppilaitosten talouden turvaamista pidemmälle: tavoitteena on myös ajatella uudelleen musiikkioppilaitosten toiminta-ajatusta ja yhteiskunnallista roolia. Piloteissa lähdetään liikkeelle siitä ajatuksesta, että musiikkioppilaitokset voivat toimia alueidensa veto- ja pitovoimatekijöinä sekä tarjota monipuolisia ratkaisuja paikallisiin tarpeisiin. Musiikkikasvatuksella on potentiaalia lisätä yhteisöjen hyvinvointia ja vahvistaa alueellista elinvoimaisuutta.
Piloteissa tehtävä työ on erityisen ajankohtaista, sillä Opetus- ja kulttuuriministeriön valmistelema taiteen perusopetuksen lakiuudistus painottaa saavutettavuuden ja saatavuuden edistämistä sekä rakenteellisia muutostarpeita.
Pilotti 3 rakentaa pohjaa opettajankoulutuksen ja oppilaitosten johtamisen kehittämiselle
Pilotti 3 koostuu kahdesta omasta kokonaisuudesta, joiden toteutus painottuu vuoteen 2025. Molempien kokonaisuuksien valmistelutyöt ovat edenneet syksyn aikana suunnitellusti.
Ensimmäisessä kokonaisuudessa Centria-ammattikorkeakoulu toteuttaa yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa tutkimuksen musiikkialan opettajakoulutuksen sisällöistä. Tutkimustyö alkaa tammikuussa, ja tutkimustyön laatii vuoden aikana Centria-amk:n rekrytoima tutkija. Tutkimuksessa keskitytään musiikkipedagogien ja musiikin aineenopettajien erilaisiin koulutuspolkuihin ja opetussuunnitelmien sisältöihin sekä niiden mahdollisiin päällekkäisyyksiin. Ajankohtaisena case-esimerkkinä tutkimuksessa tarkastellaan Jyväskylän yliopiston uutta LuoMus-koulutusta, joka antaa opiskelijoille kaksoiskelpoisuuden toimia sekä luokanopettajana että musiikinopettajana.
Tutkimus tuottaa ajankohtaista tietoa, joka tukee musiikkipedagogien ja musiikinopettajien koulutussisältöjen valtakunnallista kehittämistä. Vuoden 2026 aikana tutkimuksen pohjalta laaditaan käytännönläheinen tukimateriaali koko kentän hyödynnettäväksi.
Pilotti 3:n toinen osio on Taideyliopiston Sibelius-Akatemian syksyllä 2025 järjestämä koulutuskokonaisuus, joka on suunnattu musiikkioppilaitosten johtajille. Koulutuksessa käsitellään sekä laajoja yhteiskunnallisia ilmiöitä, kuten väestönmuutosta ja ekokriisiä, että musiikkialan erityisteemoja, kuten teknologian ja tekoälyn roolia musiikkikoulutuksessa. Koulutuksen tavoitteena on kehittää strategisia johtamistaitoja ja vahvistaa oppilaitosten valmiuksia vastata toimintaympäristön muutoksiin.
Kohti musiikkikoulutuksen visiotyön puoliväliä
Ensimmäinen hankesyksy on luonut vankan pohjan hankkeen etenemiselle. Vuosi 2025 tuo mukanaan uusia mahdollisuuksia edistää hankkeen tavoitteita erityisesti viestinnän ja yhteisen oppimisen kautta. Päähankkeen keskeisiä toimenpiteitä ensi vuodelle ovat:
- Musiikkikoulutuksen visiotyön väliarviointi: Vuonna 2025 olemme visiotyön puolivälissä, jolloin on hyvä hetki tarkastella työn etenemistä sekä vision tavoitteiden ajankohtaisuutta. Toteutamme visiotyön väliarvioinnin musiikkikoulutuksen kenttää osallistaen.
- Musiikkikoulutuksen vision verkkosivujen uudistus: Rakennamme Musiikkikoulutuksen vision verkkosivuista entistä monipuolisemman kokonaisuuden, joka tarjoaa ajankohtaista tietoa sekä hankkeen aikana tuotettuja tukimateriaaleja. Uudistuksen tavoitteena on palvella musiikkialan toimijoita ja oppilaitoksia entistä paremmin yhteisessä kehitystyössä.
- Infovideot koulutuspoluista: Videot avaavat musiikkialan erilaisia koulutuspolkuja ja niiden tarjoamia mahdollisuuksia erilaisille opiskelijoille.
Hankkeen seuraava seminaari järjestetään torstaina 8.5. klo 12–15 Mikkelissä. Seminaarissa kuullaan lisää pilottien työstä: millaisia oivalluksia ja ratkaisuja on syntynyt, mitä haasteita on kohdattu ja mitä niistä on opittu. Pilotit tarjoavat arvokkaita käytännön esimerkkejä, joita muut oppilaitokset voivat soveltaa omassa kehittämistyössään.
Pysy mukana seuraamassa hankkeen etenemistä Musiikkikoulutuksen vision verkkosivuilla, somekanavissa ja uutiskirjeessä!
Lisätiedot:
Heli Koskinen
heli.koskinen@konservatorioliitto.fi
040-8203205
