Musiikkikoulutuksen visio on koko alan yhdessä luoma tulevaisuuskuva, joka ulottuu vuoteen 2030 ja määrittää keskeiset suuntaviivat suomalaisen musiikkikoulutuksen kehittämiselle. Visio julkaistiin vuonna 2020, ja työn edettyä puoliväliin haluttiin pysähtyä arvioimaan sen vaikutuksia ja tulevaa suuntaa. Koska visio laadittiin alun perin laajassa yhteistyössä eri koulutusasteiden, taiteen perusopetuksen, korkeakoulujen, järjestöjen, ammattilaisten ja opiskelijoiden kanssa, myös väliarviointi toteutettiin koko kenttää osallistaen.
Kyselyn tavoitteena oli selvittää, miten vision tavoitteet ja toimenpiteet ovat edenneet käytännössä, mitä tuloksia ja onnistumisia on saavutettu sekä millaisia kehittämistarpeita kenttä tällä hetkellä tunnistaa. Samalla kartoitettiin näkemyksiä siitä, mihin suuntaan visiotyötä tulisi tulevina vuosina kehittää. Kyselyn toteutuksesta vastasi Visiosta vaikuttavuuteen 2030! -työryhmä, joka koordinoi vision jatkotyötä.
Väliarviointikyselyn tulokset luovat katsauksen työn edistymiseen
Musiikkikoulutuksen visio 2030 jakaantuu kolmeen pääteemaan:
- Musiikkikoulutus vaikuttaa yhteiskunnassa
- Yhteistyö ja jatkuva oppiminen kukoistavat musiikin koulutuksessa
- Rakenteet ja resurssit mahdollistavat yhdenvertaisen musiikkikoulutuksen
Näiden teemojen alle on määritelty 25 konkreettista toimenpide-ehdotusta. Kyselyssä vastaajia pyydettiin arvioimaan, missä määrin toimenpiteet ovat toteutuneet heidän organisaatiossaan – onko työ vasta käynnistymässä vai jo vakiintunut osaksi perustoimintaa. Arviointi tehtiin asteikolla En osaa sanoa – Ei vielä aloitettu – Toteutus käynnistynyt – Vakiintunut osaksi perustoimintaa.
Kyselyyn vastasi 125 henkilöä, joista suurin osa työskentelee taiteen perusopetuksessa. Mukana oli myös runsaasti vapaan sivistystyön edustajia. Enemmistö vastaajista teki opetustyötä sekä johtamisen tai pedagogisen suunnittelun tehtäviä, ja valtaosa oli yli 20 vuoden työkokemuksen omaavia alan toimijoita.
Vastausten perusteella visiotoimenpiteiden toteutus on edennyt keskimäärin melko hyvin: 25 toimenpiteestä keskimäärin reilu kolmannes on parhaillaan toteutuksessa.
Sen sijaan toimenpiteiden vakiintuminen pysyviksi käytännöiksi on vielä alkuvaiheessa – keskimäärin vain noin kuudesosa toimenpiteistä on juurtunut osaksi organisaatioiden arkea. Lisäksi yli viidennes vastaajista arvioi, että toimenpiteitä ei ole vielä aloitettu omassa organisaatiossa tai työssä, ja vastaava viidennes ei osannut sanoa, onko toimenpiteitä lähdetty vielä edistämään. Tämä osoittaa, että tietoisuutta ja kannustusta kehittämistyöhön tarvitaan edelleen.
Aineistosta nousi esiin myös toimenpiteitä, jotka kaipaavat erityistä huomiota. Näitä ovat esimerkiksi musiikin osuuden vahvistaminen varhaiskasvatuksen ja peruskoulun opettajankoulutuksessa, koulutusorganisaatioiden kestävyystyön kehittäminen sekä vaikuttamistyön ja dialogin vahvistaminen päättäjien suuntaan.
Vastaajat pohtivat lisäksi musiikkikoulutuksen tulevaisuutta laajemmin. Esille nousivat monet ajankohtaiset yhteiskunnalliset huolet, kuten alan rahoitusrakenteiden kehittämistarpeet, väestökehityksen vaikutukset sekä tarve panostaa opettajankoulutuksen ja johtamisen laatuun, alan kansainvälisyyteen ja oppilaitosten moninaisuuteen. Myös taiteen perusopetuksen lakiuudistus herätti pohdintaa.
Vastausten perusteella oppilaitoksissa tulisi vahvistaa pitkäjänteistä, strategista sekä tavoitteellista kehittämistyötä toimintakulttuurin ja toimintaympäristön uudistamiseksi.
Esitykset Mukaan!-päivillä 31.10.2025
- Musiikkikoulutuksen visio 2030: Väliarviointikyselyn tulokset (pdf)
- Tulevaisuuskestävä oppilaitoskultttuuri -hankkeen pilotti 3: Tutkimystyö kehittää musiikkialan opettajakoulutusta tulevaisuuden tarpeisiin (pdf)
Lisätietoja:
Toiminnanjohtaja Taija Lähdetie
puh. 050 329 6009
taija.lahdetie@konservatorioliitto.fi
