Tieteellinen tutkimus on viime vuosina nostanut vahvasti esiin musiikin merkityksen hyvinvoinnille. Maailman terveysjärjestö WHO julkaisi viime vuonna laajan raportin taiteen hyvinvointivaikutuksista (Fancourt & Finn, 2019). Raportin meta-analyysien aineisto kattaa yli 3 000 tutkimusta, ja siinä todetaan musiikin toimivan tehokkaasti ja monipuolisesti hyvinvoinnin voimavarana: lasten kokonaisvaltaisen kasvun ja kognitiivisen kehityksen tukena, sosiaalisen osallisuuden ja kuuluvuuden rakentajana sekä mielenterveysongelmien ennaltaehkäisijänä ja psykiatrisen ja neurologisen kuntoutuksen välineenä.
Viime vuosikymmeninä on tapahtunut valtavaa kehitystä kyvyssämme tieteellisesti tutkia ja mitata musiikin vaikutuksia niin ryhmien toiminnan, yksilön kokemusten kuin fysiologisten ja neuraalisten vasteiden tasolla. Pystymme esimerkiksi mittaamaan, kuinka musiikin kuuntelu auttaa stressinhallinnassa ja kivunlievityksessä tai parantaa kognitiivista suoriutumista.
Musiikin harrastamisella on osoitettu olevan myönteisiä vaikutuksia niin tarkkaavaisuuteen ja työmuistiin, kielen- ja matematiikan oppimiseen, hormoni- ja immuunijärjestelmän toimintaan kuin tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehitykseenkin.
Musiikkiterapia on havaittu tehokkaaksi tavaksi hoitaa esimerkiksi masennus- ja ahdistusoireita, ja musiikkipohjaisella kuntoutuksella voidaan parantaa toimintakykyä aivoverenkiertohäiriöissä, aivovammoissa ja muistisairauksissa.
Miten ihmeessä musiikki pystyy tähän?
Musiikki operoi inhimillisenä kokemuksena varsin monien ja varsin perustavanlaatuisten mekanismien kautta. Rytmit ja äänensävyt ovat niitä kommunikaation elementtejä, joiden avulla jo pieni vauva luo merkityksiä maailmastaan. Rytminen tahdistuminen ja tunnetartunta musiikin sävyjen kirjoon tarjoavat väylän peilisolujen toiminnalle, empatialle ja vuorovaikutukselle. Näillä tasoilla merkitykset välittyvät, vaikka yhteistä kieltä ei olisi.
Musiikin harmoniset ja melodiset rakenteet tarjoavat monipuolisen ärsykkeen ihmisen tiedonkäsittelylle: musiikki on erinomaista aivojumppaa tilan ja ajan käsittelystä vastaaville aivoalueille, tarkkavaisuudelle, häiriönsietokyvylle ja työmuistille. Musiikin rakenteiden neuraalisen prosessoinnin vastaavuus esimerkiksi kielen prosodisten ja rytmisten rakenteiden prosessoinnille luo pohjaa musiikin ja kielenoppimisen dialogille.
Oppimisen ja elämänkokemusten myötä musiikin vaikutusmekanismien kirjo laajenee musiikin kieliopin tajulla, kulttuurisilla tulkinnoilla, muistoilla ja merkityksillä, jotka mahdollistavat syvällisen ja reflektiivisen heijastepinnan ajattelullemme, tarjoten materiaalia niin identiteettityölle kuin kuuluvuuden kokemuksille.
Monitasoinen kokeminen kehollisuudesta kognitiivisuuteen, emotionaalisuuteen, sosiaalisuuteen ja henkilökohtaiseen merkityksellisyyteen on musiikillisessa tekemisessä alati läsnä. Soittamisessa yhdistyy useita toiminnan tasoja motoris-kognitiivisten taitojen harjaannuttamisesta vuorovaikutukseen, flow-kokemuksiin, luovaan itseilmaisuun ja tavoitteelliseen suoriutumiseen. Tämä näkyy aivoissakin: musiikki aktivoi laajasti ja tehokkaasti niin motoriikkaan, tarkkaavaisuuteen, muistiin kuin mielihyvään tarvittavia aivoalueita.
Musiikki on yhtä aikaa mielihyvää ja aivojumppaa, luovaa leikkiä ja kognitiivisia haasteita. Musiikki nappaa huomion, kietoo vuorovaikutukseen ja saa ponnistamaan korkealle. Kun ymmärrämme musiikin olemusta perustavanlaatuisena ja monitasoisena inhimillisen kokemisen muotona, voimme ymmärtää myös musiikin potentiaalia hyvinvoinnin ja oppimisen edistäjänä.
Kirjoittajat
Suvi Saarikallio (Apulaisprofessori, Musiikkikasvatus, Jyväkylän yliopisto), Minna Huotilainen (Professori, Kasvatustiede, Helsingin yliopisto), Teppo Särkämö (Apulaisprofessori, Neurospykologia, Helsingin yliopisto) Petri Toiviainen (Professori, Musiikki, Jyväskylän yliopisto), Teija Kujala (Professori, Psykologia, Helsingin yliopisto), Jaakko Erkkilä (Professori, Musiikkiterapia, Jyväskylän yliopisto).
Musiikki on tutkitusti hyväksi meille -tutkimuskatsauksen lähteet
Brancatisano O, Baird A, Thompson WF. Why is music therapeutic for neurological disorders? The Therapeutic Music Capacities Model. Neurosci Biobehav Rev. 2020 May, 112:600-615.
Dumont, E., Syurina, E. V., Feron, F., & van Hooren, S. (2017). Music Interventions and Child Development: A Critical Review and Further Directions. Frontiers in psychology, 8, 1694. https://doi.org/10.3389/fpsyg.2017.01694
Erkkilä, J., Punkanen, M., Fachner, J., Ala-Ruona, E., Pöntiö, I., Tervaniemi, M., Gold, C. (2011). Individual music therapy for depression: Randomised controlled trial. British Journal of Psychiatry, 199(2), 132-139.
Fancourt, D., & Finn, S. (2019). What is the evidence on the role of the arts in improving health and well-being? A scoping review (Health Evidence Network synthesis report 67). Copenhagen: WHO Regional Office for Europe.
Hagen, E. H., & Bryant, G. A. (2003). Music and dance as a coalition signaling system. Human Nature, 14 (1), 21-51.
James, C. E., Zuber, S., Dupuis-Lozeron, E., Abdili, L., Gervaise, D., & Kliegel, M. (2020). Formal String Instrument Training in a Class Setting Enhances Cognitive and Sensorimotor Development of Primary School Children. Frontiers in Neuroscience, Vol 14.
Lamont A. 2020. Moving towards music: Viewing early years musical engagement through the lenses of movement, interaction, motivation, agency, identity and context. International Journal of Music in Early Childhood, vol. 15(1), 25-38.
Laiho, S. (2004). The psychological functions of music in adolescence. Nordic Journal of Music Therapy, 13(1), 47-63.
Laine, S., & Hartman, M. (2020). Nuorten taidevierailukokemukset ja kulttuurinen osallisuus Taidetestaajat- hankkeessa. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto.
Leppänen, S., & Westinen, E. (2017). Migrant rap in the periphery: Performing politics of belonging. AILA Review, 30(1), 1-26.
Lesaffre, M., Maes, P., & Leman, M. (2017). The Routledge companion to embodied music interaction. New York: Taylor & Francis.
Linnavalli, T., Putkinen, V., Lipsanen, J., Huotilainen, M., & Tervaniemi, M. (2018). Music playschool enhances children’s linguistic skills. Scientific Reports, 8(1), [8767].
MacDonald, R., Kreutz, G., & Mitchell, L. (Eds.). (2012). Music, health, and wellbeing. Oxford: Oxford University Press.
MacDonald, D. J. Hargreaves & D. Miell (Eds.), Handbook of musical identities. New York, NY: Oxford University Press.
Maratos, AS, Gold, C, Wang, X, Crawford, MJ. Music therapy for depression. Cochrane Database Syst Rev 2008; 1: CD004517.
McFerran, K., Derrington, P., & Saarikallio, S. (Eds.). (2019). Handbook of music, adolescents, and wellbeing. Oxford: Oxford University Press.
McPherson, G.E. (Ed.) 2006. The Child as Musician: A Handbook of Musical Development. Oxford: Oxford University Press.
Miendlarzewska, E & Trost, W. (2014). How musical training affects cognitive development: rhythm, reward and other modulating variables. Frontiers in Neuroscience, vol 7., page 279.
Ryan, K., & Schiavio, A. (2019). Extended musicking, extended mind, extended agency: Notes on the third wave. New Ideas in Psychology, 55, 8-17.
Saarikallio, S. (2019). Access-awareness-agency (AAA) model of music-based social-emotional competence (MuSEC). Music & Science, 2.
Saarikivi, K. A., Huotilainen, M., Tervaniemi, M., & Putkinen, V. (2019). Selectively Enhanced Development of Working Memory in Musically Trained Children and Adolescents. Frontiers in Integrative Neuroscience, 13.
Sala, G., & Gobet, F. (2020, January 15). Cognitive and academic benefits of music training with children: A multilevel meta-analysis. https://doi.org/10.31234/osf.io/7s8wr
Swaminathan, S., & Schellenberg, E.G. (2019). Music training and cognitive abilities: Associations, causes, and consequences. In M.H. Thaut & D.A. Hodges (Eds.), The Oxford handbook of music and the brain (pp. 645-670). Oxford, UK: Oxford University Press.
Stern, D. N. (1999). Vitality contours: The temporal contour of feelings as a basic unit for constructing the infant’s social experience. In P. Rochat (Ed.), Early social cognition: Understanding others in the first months of life (p. 67–80). Lawrence Erlbaum Associates Publishers.
Särkämö, T. (2018). Cognitive, emotional, and neural benefits of musical leisure activities in aging and neurological rehabilitation: a critical review. Ann Phys Rehabil Med, Nov. 61 (6), 414-418.
Trevarthen, C., & Aitken, K. J. (2001). Infant intersubjectivity: Research, theory, and clinical applications. The Journal of Child Psychology and Psychiatry and Allied Disciplines, 42(1), 3-48.
van der Schyff, D., Schiavio, A., Walton, A., Velardo, V., & Chemero, A. (2018). Musical creativity and the embodied mind: Exploring the possibilities of 4E cognition and dynamical systems theory. Music & Science, 1
Welch, G. F., Biasutti, M., MacRitchie, J., McPherson, G. E. & Himonides, E. (2020). Editorial: The Impact of Music on Human Development and Well-Being. Frontiers in Psychology, 11 pp. 1246-.
