Musiikkialan yhdenvertaisuusbarometrin toteutti yksitoista musiikkialan organisaatiota maaliskuussa 2025. Kyselyyn saatiin 1 484 vastausta kaikista alan ammattiryhmistä.
Barometrin mukaan 53 % vastaajista kokee musiikkialan yhdenvertaiseksi, kun vastaava luku edellisvuonna oli 49 %. Kehitystä on siis tapahtunut, mutta vastaajien avoimet vastaukset osoittavat, että rakenteelliset ongelmat, syrjintä ja epäasiallinen kohtelu ovat edelleen arkipäivää musiikkialalla.
Lähes kolmannes vastaajista on kokenut syrjintää tai epäasiallista kohtelua viimeisen vuoden aikana. Naiset ja vähemmistöihin kuuluvat kohtaavat syrjintää selvästi useammin kuin muut. Viimeisen vuoden aikana syrjintää tai epäasiallista kohtelua on kokenut 42 % naisista ja 18 % miehistä.
Sukupuoli- ja etnisten vähemmistöjen edustajista noin kolmannes on kokenut syrjintää tai epäasiallista kohtelua vähemmistöryhmään kuulumisen vuoksi. Iästä johtuva syrjintä kohdistuu eniten 25–34-vuotiaisiin (24 %), jotka ovat uransa alkuvaiheessa.
Opettajakoulutus tukee musiikkialan tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden rakentumista
Kyselyyn vastasi myös lähes 300 musiikkipedagogia tai musiikin aineenopettajaa, joilta saatiin kattavasti näkemyksiä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumisesta heidän työssään ja pohjakoulutuksessaan. Barometrin mukaan:
- 63 % musiikkialaa opiskelleista kokee, että tasa-arvo ja yhdenvertaisuus on huomioitu hyvin oppilaitoksissa. Vastaava koko musiikkialan tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta kuvaava luku on 53 %.
- Silti alle puolet (47 %) musiikkipedagogeista ja musiikin aineenopettajista kokee, että opetuksessa käsitellään riittävästi yhdenvertaisuuteen, tasa-arvoon ja erityispedagogiikkaan liittyviä teemoja.
- Samalla 78 % opetustyötä tekevästä kokee, että heillä on riittävät valmiudet huomioida nämä asiat omassa työssään.
Tutustu opettajien vastauksiin tarkemmin: Yhdenvertaisuus musiikin opetuksessa ja oppilaitoksissa
Kaikkien vastaajien keskuudessa korostuu halu muuttaa alaa: 82 % vastaajista toivoo, että tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kehittämiseksi tehdään aktiivisia toimenpiteitä.
Musiikkialan koulutuksella on keskeinen rooli tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden vahvistamisessa. Opettajat toimivat esikuvina ja suunnannäyttäjinä alalle hakeutuville nuorille, ja heidän osaamisensa tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisessä heijastuu koko musiikkikenttään. Koulutuksen kehittäminen on siis tärkeässä asemassa yhdenvertaisemman musiikkialan rakentamisessa.
Opetustyötä tekevien jatkuva kouluttautuminen on myös keskeistä yhdenvertaisuuden edistämisessä. Kyselyn mukaan 63 % musiikkialan opettajista kokee, että heidän työnantajansa tukee hyvin kouluttautumista yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja musiikin erityispedagogiikan teemoihin.
Myös julkinen keskustelu, rohkeiden ihmisten esimerkki ja esikuvien esiin nostaminen nähdään vastaajien keskuudessa tehokkaiksi keinoiksi parantaa yhdenvertaisuutta alalla.
Yhdenvertaisuus on keskiössä Musiikkikoulutuksen visio 2030 -työssä
Yhdenvertaisuus on yksi Musiikkikoulutuksen visio 2030 -työn keskeisistä periaatteista. Vision mukaan turvallinen oppimis- ja työympäristö sekä jokaisen yksilön kunnioittaminen ovat koulutuksen perustaa. Ihmisoikeuksien, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kunnioittaminen ohjaa koko musiikkikoulutuskentän toimintaa.
Yhdenvertaisuusbarometrin tulokset tarjoavat tärkeää tietoa siitä, miten koulutus voi tukea alan muutosta ja edistää tasa-arvoisempaa tulevaisuutta. Tuloksia hyödynnetään myös Tulevaisuuskestävä oppilaitoskulttuuri -hankkeessa, erityisesti musiikkialan opettajakoulutuksen kehittämiseen tähtäävässä tutkimustyössä.
Lue lisää:
Tutustu koko raporttiin
Lue tiivistelmä keskeisistä tuloksista
Tutkimuksen toteutti Tutkimustoimisto Vastakaiku Oy, ja sitä koordinoi Teosto. Tutkimuksessa kumppaneina ovat Gramex, Music Finland, Musiikkituottajat – IFPI, Muusikkojen liitto, Suomen jazzliitto, Suomen konservatorioliitto, Suomen Musiikintekijät, Suomen Musiikkikustantajat, Suomen Sinfoniaorkesterit sekä Suomen Säveltäjät.
