Musiikkikoulutuksen visio 2030: Pääteemat
- Musiikkikoulutus vaikuttaa yhteiskunnassa
- Yhteistyö ja jatkuva oppiminen kukoistavat musiikkikoulutuksessa
- Rakenteet ja resurssit mahdollistavat yhdenvertaisen musiikkikoulutuksen
1. Musiikkikoulutus vaikuttaa yhteiskunnassa
Tulevaisuuskestävä musiikin opetus on moninaista, saavutettavaa ja turvallista
Musiikin moninaisuus on rikkaus. Musiikkiharrastus yhdistää ihmisiä erilaisista ympäristöistä ja kulttuureista. Turhia raja-aitoja ei ole, ja osaamista hyödynnetään yli genrerajojen. Musiikin koulutus vahvistaa musiikin moninaisuutta ja alan yhtenäisyyttä sekä kunnioittaa eri instrumenttien, työtapojen ja musiikkien erityispiirteitä.
Omien tavoitteiden mukainen musiikkiharrastus ja musiikinopiskelu ovat kaikkien ulottuvilla asuinpaikasta ja varallisuudesta riippumatta. Laadukas pedagogiikka huomioi oppijoiden ainutlaatuisuuden. Ammattitaitoiset opettajat inspiroivat ja ohjaavat oppilaitaan rajoja tai esteitä asettamatta.
Musiikkikoulutus luo ekologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää tulevaisuutta. Oppimis- ja työympäristön turvallisuus ja jokaista yksilöä arvostava käytös ovat koulutuksen perusarvoja. Ihmisoikeuksien, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kunnioittaminen ohjaavat koko musiikkikoulutuskentän toimintaa.
Toimenpide-ehdotukset 1-4
1. Oppilaitokset tekevät yhteistyötä ja hyödyntävät digitaalisuutta parantaakseen musiikkikoulutuksen saavutettavuutta, moninaisuutta ja kestävää tulevaisuutta.
2. Koulutusorganisaatiot selvittävät hiilijalanjälkensä ja uudistavat toimintaansa ekologisesti kestäväksi.
3. Oppilaitosyhteistyöllä vaikutetaan siihen, että alueelliseen väestönkehitykseen perustuva rahoitus edistää taiteen perusopetuksen saavutettavuutta.
4. Alan toimijat käyvät jatkuvaa keskustelua yhteisistä ammattieettisistä periaatteista ja luovat työkaluja organisaatioiden tueksi.
Musiikkikoulutus kehittää elämäntaitoja ja edistää hyvinvointia
Musiikki- ja taidekasvatus nähdään lasten perusoikeutena ja tärkeänä osana lasten kasvamista tasapainoisiksi aikuisiksi. Tutkimustietoa musiikkitoiminnan vaikutuksista niin kognitiiviseen kuin sosioemotionaaliseen kehitykseen hyödynnetään laajasti kaikilla koulutusasteilla. Musiikkikoulutus ymmärretään työelämän metataitojen monipuolisena rakentajana. (Ks. myös luku 5.3.)
Varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja perusopetuksessa annetaan ammatillisesti pätevää musiikkikasvatusta kaikkialla Suomessa. Musiikkitoimintaa viedään myös sosiaali- ja terveystoimen palveluihin, esimerkiksi kuntoutus- ja seniorityöhön.
Toimenpide-ehdotukset 5-6
Koulutuksen asiantuntijat tekevät työtä sen eteen, että
5. Ammattitaitoista musiikkikasvatusta vahvistetaan varhaiskasvatuksessa ja peruskoulussa.
6. musiikin taiteen perusopetukseen osallistuminen on mahdollista jokaisellTavoitteellisen, säännöllisen musiikinopiskelun antamat työelämän metataidot halutaan näin turvata kaikille.
Musiikkikoulutus on merkityksellinen ja erottamaton osa suomalaista yhteiskuntaa
Mahdollisuus musiikin oppimiseen on jokaisen perusoikeus varhaislapsuudesta lähtien. Musiikki on vahva osa suomalaista yleissivistävää koulutusta. Jokainen lapsi, nuori ja aikuinen saa mahdollisuuden harrastaa musiikkia omien tavoitteidensa mukaisesti.
Musiikkikoulutuksen toimijat ja päättäjät hyödyntävät musiikin vaikuttavuustutkimuksia alan kehittämisessä. Musiikkikoulutuksen opetussuunnitelmatyö, tutkimuksen hyödyntäminen ja alan työelämäyhteistyö tukevat oppijoiden yhdenvertaisuutta ja osallisuutta. Kansalliset ja alueelliset rakenteet toimivat joustavassa yhteistyössä alan työelämän kanssa yli toimialarajojen. Lisäksi musiikki ja sen koulutus nivoutuvat yhä tiiviimmin osaksi yhteiskunnan laaja-alaisia hyvinvointipalveluita.
Toimenpide-ehdotukset 7-10
7. Koulutusorganisaatiot ja muut musiikkialan toimijat vahvistavat dialogia koulutuksen, tutkimuksen, työelämän ja poliittisen
päätöksenteon välillä.
8. Musiikkikoulutuksen vaikutuksia yhteiskunnassa mitataan tutkimuksen keinoin.
9. Musiikkikoulutuksen toimijat osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun ja lisäävät poliittisten päättäjien
ymmärrystä musiikkikoulutuksen myönteisistä vaikutuksista.
10. Musiikin varhaiskasvatus, perusopetus ja taiteen perusopetus luovat innovatiivisen, lapsia, nuoria ja perheitä yhdistävän
verkoston.
2. Yhteistyö ja jatkuva oppiminen kukoistavat musiikkikoulutuksessa
Musiikkikoulutus tarjoaa laadukkaita ja yksilöllisiä elinikäisiä oppimispolkuja
Suomalainen musiikkikoulutus tarjoaa oppijan omien tavoitteiden mukaista opetusta. Tämä mahdollistaa niin elinikäisen harrastamisen kuin oppimispolun huippuammattilaiseksi. Jatkuvasti kehittyvä opettajankoulutus turvaa laadukkaan, kannustavan ja uudistuvan musiikinopetuksen kaikilla koulutusasteilla. Paikalliset opetussuunnitelmat ja koulutustarjonta luovat pohjan monipuoliselle, koko elämän kestävälle musiikinopiskelulle.
Toimenpide-ehdotukset 11-14
11. Musiikkikoulutusorganisaatiot koordinoivat toimintaansa yhdessä sekä paikallisesti että valtakunnallisesti ja selkeyttävät
koulutusverkostoa ja sen saatavuutta.
12. Musiikkikoulutuksen kenttä järjestää säännöllisesti tapahtumia, joihin sekä ammattilaiset, opiskelijat että harrastajat voivat
osallistua.
13. Koulutuksen järjestäjät ja oppilaitokset huolehtivat opettajien ja koko henkilöstön jatkuvasta ammatillisesta kehittymisestä ja
oppimisesta.
14. Musiikkikoulutuksen toimijat vaikuttavat siihen, että musiikin osuutta varhaiskasvatuksen ja peruskoulun
opettajakoulutuksessa vahvistetaan merkittävästi.
Suomalainen musiikkikoulutus on musiikin opetuksen digitaalisten oppimisympäristöjen kansainvälinen edelläkävijä
Suomalainen musiikkipedagogiikka on kansainvälisen verkko-opetuksen suunnannäyttäjä. Musiikkikoulutuksessa yhdistetään luovasti sekä lähi- että etäopetuksen tarjoamia hyötyjä, jotta musiikin opiskelu on mahdollista virtuaalisesti paikasta riippumatta. Koulutusorganisaatiot ovat kehittäneet verkkopedagogiikkaa ja innovatiivisia opetusratkaisuja, henkilökunnan yleistä digiosaamista sekä it-johtamista.
Valtion ja yksityisten toimijoiden rakentamat, musiikin opetukseen soveltuvat digitaaliset opetusalustat ovat myös pienempien toimijoiden käytettävissä. Suomessa hyödynnetään luovasti tulevaisuuden teknologiaa myös musiikin esittämistavoissa ja striimauksessa.
Toimenpide-ehdotukset 15-17
15. Koulutuksen järjestäjät kehittävät opiskelijoiden tarpeita vastaavia digitaalisia menetelmiä ja opettajien verkkopedagogista osaamista.
16. Tarvittavien tilojen ja laitteiden hankinta, käyttö ja tekninen tuki suunnitellaan ja toteutetaan tavoitelähtöisesti alueellisessa ja valtakunnallisessa yhteistyössä. Koordinoidulla yhteistyöllä saadaan suurin hyöty niin uusista kuin olemassa olevista resursseista.
17. Valtio kehittää sellaisen musiikin opetukseen soveltuvan digitaalisen alustan, joka on myös pienempien toimijoiden käytettävissä.
Laadukas pedagoginen johtaminen takaa jatkuvan oppimisen ja hyvinvoivan työyhteisön
Musiikkikoulutuksen toimijat eri vastuurooleissa uudistavat aktiivisesti omien tahojensa toimintakulttuuria muuttuvan yhteiskunnan mukana. Asiantunteva ja osallistava arvojohtaminen mahdollistaa toiminnan yhteisöllisen kehittämisen, joustavan resursoinnin sekä henkilöstön osaamisen kehittämisen. Johtamistehtävissä toimivilla on riittävä osaaminen niin henkilöstö- kuin talousjohtamisessa. Johtajuuden keskeisiä arvoja ovat yhteistyö ja osallistaminen, toimiva ja oikein ajoitettu päätöksenteko sekä arvostava ja avoin vuorovaikutus.
Toimenpide-ehdotukset 18-20
18. Musiikkikoulutuksen johtajat päivittävät ja kehittävät johtamisosaamistaan säännöllisesti.
19. Johtajat osallistuvat aktiivisesti sekä oppilaitostensa sisäiseen että ulkoiseen verkosto- ja sidosryhmäyhteistyöhön niin musiikin alalla kuin laajemmin yhteiskunnassa.
20. Oppilaitoksissa kehitetään kullekin organisaatiolle parhaiten soveltuvaa jaettua johtamista. Jaettu johtaminen hyödyntää laajasti koko organisaation osaamista ja asiantuntijuutta.
3. Rakenteet ja resurssit mahdollistavat yhdenvertaisen musiikkikoulutuksen
Musiikkikoulutuskentän toimijat tekevät laaja-alaista yhteistyötä yhtenä joukkueena
Suomalaista musiikkikoulutusta kehitetään kansallisesti ja alueellisesti kaikkien koulutusasteiden johdonmukaisella ja tavoitteellisella yhteistyöllä. Yhteistyö vahvistaa toimijoiden yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja näkyvyyttä, ja sen merkitys korostuu erityisesti haastavissa yhteiskunnallisissa muutostilanteissa.
Toimenpide-ehdotukset 21-22
21. Musiikkikoulutuksen järjestäjät ja musiikkialan järjestöt muodostavat yhteisen ohjausryhmän koordinoimaan ja tekemään kehittämistyötä Musiikkikoulutuksen vision 2030 pohjalta.
22. Vahvistetaan ja hyödynnetään toimijoiden yhteisiä foorumeita ja vuotuisia seminaareja vision mukaisten tavoitteiden edistämiseksi.
Koulutuksen järjestäjät ja yhteiskunnalliset päättäjät kehittävät musiikkikoulutusta yhdessä
Alueellisessa ja valtakunnallisessa yhteistyössä vahvistetaan resurssien kustannustehokasta käyttöä ja kehitetään rakenteita palvelemaan musiikkikoulutuksen laatua ja saavutettavuutta. Yhteistyössä vaalitaan parhaita käytäntöjä, uudistetaan toimintamalleja ja puretaan epätarkoituksenmukaisia rakenteita. Vuorovaikutus vertaisoppilaitosten, eri koulutusasteiden ja alan työelämän välillä on runsasta ja innovoivaa.
Toimenpide-ehdotukset 23-25
23. Musiikkikoulutuksen toimijat osallistuvat yhdessä rakenteiden kehittämiseen ja arviointiin.
24. Päättäjät perehtyvät musiikkikoulutuksen tuottamaan tietoon ja käyvät dialogia musiikkikoulutuksen asiantuntijoiden kanssa koskien alan kehittämistarpeita ja resurssien tarkoituksenmukaista käyttöä.
25. Musiikkikoulutuksen toimijat jakavat osaamista ennakkoluulottomasti sekä paikallisesti että alueellisesti: Yhteistyötä ja toimialarajoja ylittäviä työtehtäviä rakennetaan tarpeen mukaan esimerkiksi alueiden kulttuurikeskuksina toimivien musiikkioppilaitosten, muiden taideoppilaitosten, koulujen, seurakuntien, palvelutalojen ja kirjastojen kanssa.
