Viulu lähikuvassa

Visiokysely 2030 toi uusia sisältöjä ​musiikkikoulutuksen tulevaisuuskuvaan

Musiikkikoulutuksen visiokysely 2030 oli avoinna 23.4.-17.5.2020. Kyselyn avulla kuka tahansa suomalaisen musiikkikoulutuksen tulevaisuudesta kiinnostunut pääsi osallistumaan vision yhteiskehittelyyn ja ottamaan kantaa vision lopullisiin painotuksiin. Vastaajia oli lähes tuhat.

18.6.2020

Vuosi sitten käynnistyneen musiikkikoulutuksen visiotyön tarkoituksena on rakentaa toivottu tulevaisuuskuva vuoteen 2030 kaikki koulutusasteet ja kentän toimijat kokoavassa verkostoyhteistyössä.

Toimintatavat ratkaisevat järjestelmän jatkuvuuden

Kevään aikana työtä on viety eteenpäin avoimella visiokyselyllä, joka sisälsi noin 30 väittämää suomalaisen musiikkikoulutuksen tulevaisuudesta kymmenestä eri näkökulmasta. Reilun kolmen viikon aikana (23.4.-17.5.2020) vastaajia oli lähes tuhat. Vastaajat jättivät lähes 500 kommenttia tai ehdotusta musiikkikoulutuksen tulevaisuuskuvasta.

– Tulosten perusteella olemme koonneet parhaiksi arvioitujen visiolauseiden Top 10 -listan. Vastaajien tekemät visioehdotukset resonoivat vahvasti muissa osallistujissa; peräti kolme niistä nousi tähän kymmenen kärkeen, visiotyön ydinryhmää vetävä, Suomen musiikkioppilaitosten liiton puheenjohtaja ja Pirkanmaan musiikkiopiston rehtori Jouni Auramo kertoo.

Aktiivisimmin vastaajat kommentoivat ja tekivät ehdotuksia koskien musiikkikoulutuksen moninaisuutta, henkilökohtaisia oppimispolkuja, hyvinvointivaikutuksia, alan toimijoiden yhteistyötä ja mahdollistavia rakenteita sekä resursointia ja uudistamista.

– Meidän on huolehdittava musiikkikoulutus sellaiseksi, että yhteiskunnassa halutaan rahoittaa sitä. Se, miten toimimme, on ratkaisevaa järjestelmän jatkuvuudelle. Kiinnostuksen herättäminen, motivointi ja hyvä opetustyö ovat keskeinen osa kulttuuria, jota rakennamme, Auramo kommentoi.

Edessä muutakin kuin onnellisia sattumia

Visiokyselyn tuloksia käsiteltiin avoimessa webinaarissa 1.6.2020. Yhteisessä työstössä alan toimijat muotoilivat visiolauseita rohkeampaan ja konkreettista muutosta viestivään muotoon.

– Lisäksi luonnostelimme omissa käsissämme olevia tärkeimpiä päätöksiä ja toimenpiteitä, jotta tavoittelemamme visio toteutuisi vuonna 2030. Emme siis jää vision valmistuessa odottamaan vain onnellisia sattumia, Jouni Auramo summaa.

Kyselyn tulokset

Tutustu kevään 2020 verkkokyselyyn ja sen tuloksiin